Akuutin Arkisto
18.1.2005
Aivomyrskyjä keskosilla
Pitkään on luultu, että lapset ovat syntyessään tyhjiä tauluja, joihin elämä piirtää pikkuhiljaa jälkensä. Tästä tulkinnasta on varmasti herännyt useiden vanhempien mielessä epäilys, ja nyt myös tutkijat ovat lähteneet romuttamaan tätä käsitystä.
– Lapsi erottaa syntyessään esimerkiksi äidinkielen vieraasta kielestä ja hakee spontaanisti äidin katsekontaktia. Kun ajattelemme sitä, niin ei voida olettaa sen onnistuvan, jos lapsella olisi tyhjä pää. Lapsilla täytyy olla huomattava valmius jo syntyessään, vakuuttaa dosentti Sampsa Vanhatalo, Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
Hän kuuluututkijaryhmään, joka on selvittänyt kypsymättömien aivojen kehittymistä jo vuosia. Tutkijaryhmä on vakuuttunut siitä, että aivojen kehittyminen ja organisoituminen alkaa jo huomattavasti ennen syntymää.
– Käytännössä tiedetään, että sen täytyy tapahtua viimeisen kolmanneksen aikana eli silloin kun meillä keskosina syntyneet lapset on keskoshoitoloissa. Silloin aivot hankkivat tietopohjan, jolla ne sitten suorittavat näitä toimintoja, Vanhatalo kertoo.
Myrskyt kertovat kuka on kaveri
Aivojen tietopohja on ikään kuin kartasto miljardeille hermosoluille. Aivot rakentavat kartastoa geneettisesti ohjattujen myrskyjen avulla, joita esiintyy ihmisen kehityksessä vain viimeistä raskauskolmannesta vastaavana aikana. Myrskyjen tehtävä on kertoa hermosoluille kuka on kenenkin kaveri.
- Hermosolut vaeltavat aivokuorelle omille paikoilleen, mutta niillä ei ole käsitystä siitä, kuka on niiden kaveri. Käytännössä etäisyydet aivoissa ovat hermosolun mittakaavassa valovuosia. Myrskyjen ansiosta naapurihermosolut ja muuten toiminnallisesti kavereina pidettävät hermosolut löytävät oikeat yhteydet, Vanhatalo tarkentaa.
Uudet tutkimustulokset kertovat sen, että keskosten aivoissa on käynnissä ainutlaatuisia myrskyjä. Perinteisellä aivosähkökäyrällä myrskyjä ei kuitenkaan voida nähdä, vaan tarvittaisiin täysikaistaisia aivosähkökäyriä. Se ei kuitenkaan ole vielä mahdollista.
– Kaikki tutkimukset, joita pystyisimme tekemään aivojen toiminnasta, olisivat kotiin päin. Tietäisimme paremmin missä vaiheessa mennään, onko hoito oikea, onko jostain toimenpiteestä haittaa ja miten pienokainen reagoi hoitoihin,keskoslääkäri Sture Andersson Helsingin yliopistollisesta sairaalasta kertoo.
Keskosten aivot seurantaan
Löydökset ovat merkittäviä, sillä nyt ollaan avaamassa ensimmäistä kertaa ikkunoita keskosien aivojen seurantaan. Keskosilla esiintyvät aivomyrskyt loppuvat geenien antamasta käskystä aivojen saavutettua täysiaikaisuuden, eikä niitä tule enää loppuelämän aikana näkyviin.
– Pyrimme selvittämään,mitkä lääkeaineet, kipu- tai nukutusaineet mahdollisesti häiritsevät näitä myrskyjen toimintoja. Olemme hiukan veitsenterällä, koska keskosten hoitoon kehitetyt hoitomuodotovat kaikki välttämättömiä jotta keskonen saadaan elävänä hoidettua täysiaikaiseksi lapseksi, Vanhatalo puntaroi.
Tutkimusryhmän viimeaikaisissa tutkimuksissa on huomattu, että perinteisellä aivosähkökäyrämittauksella tehdään huomattavia mittausvirheitä.
– Näitä keskosten aivomyrskyjä ei nähdä lainkaan perinteisessä yksikaistaisessa EEG:ssä. Täysikaistaisessa aivosähkökäyrässä ne sen sijaan näkyvät.
Huomioon yksilöllisessä hoidossa
Odotellessa tekniikan kehitystä ja tarkempien aivosähkökäyrien aikaa, voidaan tiedot keskosten aivomyrskyistä hyödyntää hoitotyössä. Keskosen kehitystä tukeva hoito on jo arkipäivää muun muassa Ruotsissa ja nyt se tekee tuloaan myös Suomeen.
– Se tarkoittaa sitä, että pientä keskosta yritetään lukea mahdollisimman hyvin ja hoitaa häntä niiden mukaisesti. Tietyt hoitorutiinit tiettyihin kellonaikoihin unohdettaisiin ja kuunneltaisiin lapsen tarpeita, nidcap-hoitaja, Minna Kirvesmies Helsingin yliopistollisesta sairaalasta kertoo.
Vanhatalolle itselleen suurin haave on, että voitaisiin keskosten hoidossa kehittää tekniikka aivojen kehittymisen ja toiminnan seuraamiseksi.
Asiantuntijat:
SAMPSA VANHATALO, dosentti, Helsingin yliopistollinen sairaala
MINNA KIRVESMIES, nidcap-hoitaja, Helsingin yliopistollinen sairaala
Toimittaja: NINA KUJANSIVU