Akuutin Arkisto
22.11.2005
Sururyhmä lasten ehdoilla
Tämä on tällainen sileä ja haiseva, kuvailee lapsi kiveä, joka kertoo hänen surustaan. Niin, suru voi olla niin monenlainen, toteaa sururyhmän ohjaaja.
Menetettyään läheisensä sureva lapsi tarvitsee aikuisen tukea, ohjausta ja läsnäoloa. Lapset jäävät helposti aikuisen oman surun varjoon. Lasten sururyhmässä surua käsitellään lasten ehdoilla.
– Sururyhmä on paikka, missä lapset voivat kertoa omista tunteistaan avoimesti. Heidän ei tarvitse jännittää, että mitä esimerkiksi äiti ja isä tuntevat silloin, kun he ovat surullisia tai vihaisia. Lapset voivat päästää täällä tunteet esille sillä tavoin kuin haluavat, toteaa toimintaterapeutti, sururyhmän ohjaaja Heidi Kihlström.
– Toisaalta tämä on myös paikka, jossa lapset voivat tavata sellaisia lapsia, jotka ovat kokeneet samanlainen menetyksen. Vertaistuki on tärkeä elementti ryhmässä.
Lasten sururyhmä perustetaan usein vanhempien toiveesta. Vanhemmat ovat saaneet tukea omaan suruunsa vertaistukiryhmästä ja kokevat sen tarpeelliseksi myös lapsilleen. Suomessa tällaista tukea lasten suruun on tarjottu vasta muutaman vuoden ajan. Ryhmät ovat vielä melko harvinaisia, mutta niitä voi tiedustella muun muassa Mielenterveysseuroilta, Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistykseltä, Mannerheimin lastensuojeluliitolta tai seurakunnilta.
Surun käsittelyä toiminnan kautta
Sisaren tai veljen kuolema on lapselle kova paikka. Usein lapsi kokee menettäneensä parhaan kaverinsa. Lapsen asema perheessä on erilainen sen jälkeen kun sisar on kuollut.
– Suru näkyy lapsilla hyvin eri tavoin. Toinen saattaa puhua sisaren kuolemasta avoimesti kun taas toinen on hyvin levoton ja eikä halua puhua koko asiasta.
Sururyhmässä ideana on se, että lapset toiminnan kautta ilmaisevat tunteitaan.
– Lapset eivät ole kielellisessä kehityksessä vielä niin pitkällä, että he pystyisivät sanallisesti näitä asioita käsittelemään niin paljon kuin aikuiset. Näin he voivat leikkien ja yhdessä olemisen kautta käsitellä surua, täsmentää Kihlström.
Sururyhmän toiminta on monipuolista; siellä esimerkiksi leikitään, piirretään, maalataan, askarrellaan ja rentoudutaan.
– Me olemme käsitelleet erilaisia tunteita ja sitä miten tunteita voi ilmaista. Me olemme käsitelleet sitä millaisia lasten perheet ovat tällä hetkellä. Konkreettisesti me olemme esimerkiksi lukeneet menetykseen liittyvän sadun ja sitten lapset ovat tehneet sadusta savityön, Kihlström kertoo.
– Nyt me maalasimme silkkihuivit, joiden tarkoituksena on olla apukeino, jolla lapset voivat vanhemmille viestittää, että nyt on jollain tavalla paha olla. Toisaalta he saavat maalatessaan purkaa tunteitaan.
Turvallinen ja tarpeellinen
Surusta sanotaan, että sitä ei voi ohittaa vaan siitä on mentävä läpi. Kun surua käsitellään ryhmässä, se auttaa lasta selviytymään elämästä pidemmällä tähtäimellä. Lapset kokevat ryhmän turvalliseksi paikaksi ilmaista itseään.
– Lapsi on sanonut, että oli surullista, mutta kuitenkin täällä oli hyvä ja mukava olla, että hän ei haluaisi lähteä pois. Silloin ryhmä on ajanut sitä asiaa minkä takia se on perustettukin, Kihlström sanoo.
– Lasten palautteet ovat olleet sillä tavalla konkreettisia, että he voivat esimerkiksi halauksella kertoa, että tämä on tarpeellinen ja hyvä paikka.
Lisätietoa surun käsittelysta saa mielenterveysseuran sivuilta: http://www.mielenterveysseura.fi/
Asiantuntija: HEIDI KIHLSTRÖM, toimintaterapeutti, Jyväskylä
Toimittaja: HELENA COLLIN