Akuutin Arkisto
26.4.2005
Vaihtoehtohoidot halutaan virallistaa Ruotsissa
Ruotsissa, Itä-Götanmaalla asuvan Karin Anderssonin selittämätön päänsärky alkoi pian vuosi sitten. Hän kuuluu siihen kasvavaan ruotsalaisjoukkoon, joka turvautuu vaihtoehtoisiin hoitomenetelmiin sairauksiensa parantamiseksi.
– Mitkään lääkkeet eivät auttaneet minua. Ne eivät poistaneet kipuja vaan tekivät minut sekavaksi ja pahoinvoivaksi, ensimmäistä kertaa vaihtoehtoista hoitomuotoa kokeileva Karin Andersson sanoo.
Vaihtoehtoisilla ja täydentävillä hoidoilla tarkoitetaan hoitomuotoja, joita ei käytetä koululääketieteessä. Niiden suosio on kaksinkertaistunut kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana kaikissa Euroopan maissa.
Ruotsissa on tultu siihen pisteeseen, että hoidot halutaan nopeasti virallistaa. Itä-Götanmaalla potilas voi jo saada lähetteen ja maksusitoumuksen kiropraktikolle, naprapaatille ja antroposofiseen hoitoon. Nyt alkamassa on lääkäreiden ja muun henkilökunnan koulutus moniin muihinkin vaihtoehtohoitoihin.
Karin Anderssonin hoitava lääkäri on Motalan sairaalan neurologian lisensiaatti Wolfgang Doerfler, joka hallitsee myös kiinalaisen lääketieteen ja akupunktion salat.
– Karin on jännittävä esimerkki – häntä hoidetaan neurologisen sairauden vuoksi eikä hän tullut tänne ensisijaisesti saamaan akupunktiota. Hän tuli tänne päänsäryn vuoksi, ja sitten ajattelin, että akupunktiosta voisi olla apua, Doerfler kertoo.
Potilaat haluavat vaihtoehtoja
Yli puolet ruotsalaista kertoo käyttäneensä vaihtoehtohoitoja. Liki 80 prosenttia haluaa lisää yhteistyötä virallisen terveydenhoidon ja vaihtoehtoterapeuttien välille. Siksi Ruotsissa kiirehditään koululääketieteen ja eri terapioiden yhteen saattamista.
Wolfgang Doerfler on itse muuttanut Ruotsiin Saksasta. Hän kertoo, että vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat vielä yleisimpiä saksalaisessa sairaanhoitojärjestelmässä.
– Siellä ei ole ketään yleislääkäriä, joka ei olisi opetellut myös vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Näin tulee käymään myös Ruotsissa, hän ennustaa.
Doerflerin mielestä länsimainen lääketiede on paikallaan etenkin akuuteissa sairauksissa, mutta pidempiaikaisten sairauksien, kuten astman hoidossa hän uskoo myös vaihtoehtoisten hoitojen tehoon.
– On tärkeätä olla avomielinen ja tutkia myös muita hoitovaihtoehtoja, joista potilaalle voisi olla apua, Doerfler painottaa.
Väitöskirja vaihtoehtohoidoista
Ruotsissa sairaanhoidosta vastaavat maakäräjät. Tukholman lisäksi Itä-Götanmaan maakääräjien alueella on alettu yhdistää virallista ja vaihtoehtoista hoitoa. Sen lisäksi on aloitettu koko Ruotsia koskevan terapeuttirekisterin valmistelu.
Sairaanhoitaja ja tutkija Anna Kullberg valmistelet väitöskirjaa vaihtoehtohoitojen käyttämisestä. Hänestä virallisten ja vaihtoehtoisten hoitojen yhdistäminen on tärkeää juuri potilaiden vuoksi:
– Monet potilaat kysyvät näitä hoitoja, koska ovat sitä mieltä että lääkkeet ja niiden sivuvaikutukset ovat liian voimakkaita. Sitä kysyntää meidän pitää kuunnella sairaanhoidossa, hän sanoo.
Lääkkeiden sivuvaikutukset palottavat
Anna Kullbergin tutkimuksen mukaan potilaat valitsevat vaihtoehtohoidot siksi, että he pelkäävät lääkkeiden sivuvaikutuksia, eivät ole tyytyväisiä terveydenhuoltopalveluihin ja haluavat kokonaisvaltaisemman kuvan sairaudestaan ja sen hoidosta. Monet ilmoittivat, etteivät käytä lääkärin määräämiä lääkkeitä.
Kullbergin mielestä juuri sen vuoksi on tärkeää yhdistää eri hoitomuodot: pahimmassa tapauksessa muutoin tärkeätkin hoidot voivat jäädä väliin. Loppujen lopuksi hänestä onkin kysymys nimenomaan potilaan turvallisuudesta:
– Meidän pitää tietää mitä teemme, hallita myös vaihtoehtoiset hoitomuodot, hankkia alan koulutus ja käyttää hoitoja oikein. Silloin potilaan turvallisuus kohoaa eikä häntä jätetä puoskareiden käsiin, Kullberg sanoo.
– Niin kauan kun me otamme etäisyyttä vaihtoehtohoitoihin emme myöskään opi niiden eduista tai haitoista. Itse uskon, että suuret riskit ovat lääketeollisuudessa – lääkkeillä on paljon myös vaarallisia haittavaikutuksia. Vaihtoehtohoitojen suurin riski on usein se, että potilas hylkää perinteiset lääkkeet, joita hän todella tarvitsisi.
Siltaa rakennetaan kouluttamalla
Itä-Götanmaalla virallisen terveydenhuollon ja vaihtoehtoisten hoitojen välille rakennetaan nyt siltaa kouluttamalla lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa. Paikalliseen verkostoon aiotaan kerätä naprapaatteja, kiropraktikkoja, antroposofeja sekä mm. Chi Kongia, akupunktiota sekä erilaisia hierontahoitoja antavia terapeutteja.
Anna Kullberg siteeraa Arthur Frankia, joka kirjoittaa, että koululääketiede on vienyt potilailta heidän sairautensa:
– Sairaanhoito on auktoritaarista, toisin kuin vaihtoehtoiset hoidot. Jälkimmäiset perustuvat usein kokonaiskuvaan ja ajatukseen siitä, että ruumis ja sielu ovat yhtä. Niin ei ajatella koululääketieteessä, hän sanoo.
Kullberg toivoo valtiolta korvamerkittyä rahaa vaihtoehtohoitojen tutkimiseen. Saksalaissyntyinen lääkäri visioi pidemmälle:
– Uskon sellaiseen kehitykseen, jota voisi kutsua intergroiduksi lääketieteeksi. Silloin koululääketiede ja vaihtoehtohoidot kulkeva käsi kädessä. Pidemmän päälle olosuhteet voivat kääntyä jopa päälaelleen niin, että länsimaisesta lääketieteestä tulee lisä vaihtoehtoisille hoidoille, Doerfler maalailee.
Hänen potilaansa Karin Andersson on pikku hiljaa palaamassa töihin – ensin osa-aikaisesti, sitten täyspäiväisesti. Hän kokee saaneensa apua akupunktiosta:
– Kipu on paljon lievempää ja olen jo kyennyt tekemään jonkin verran töitä osa-aikaisesti. Ero on todellakin suuri, hän sanoo.
Lisätietoja:
http://www.skl.se/notis.asp?C=392&A=8741
Toimittaja: AMI ASSULIN