Akuutin Arkisto
26.4.2005
Kiistaa lasten kantasoluhoidoista
Lasten allogeenisia luuydinsiirtoja tehdään Suomessa kahdessa yksikössä Turussa ja Helsingissä. EU on kuitenkin tiukentanut elin- ja kantasolusiirtoja koskevaa lakia ja nyt käydään kiivasta keskustelua siitä, tarvitaanko Suomessa kahta lasten luuydinsiirtoja tekevää yksikköä.
Tiukentuneen lain tavoitteena on turvata luuytimen siirroissa korkea taso ja turvallisuus. Eurooppalaisen luuydinsiirtotoiminnan kattojärjestö EBMT on asettanut uudet vaatimukset toimenpiteitä tekeville keskuksille Euroopassa. Jokaisen hyväksytyn keskuksen tulee tehdä vuosittain vähintään neljä lasten luuydinsiirtoa. Turun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla niitä on kuitenkin tehty vain kahdesta kolmeen.
– Tämä on asia, joka on esitetty julkisuudessa nimenomaan sellaisena, että Turun hoidon tulokset olisivat huonommat kuin Helsingin. Se ei pidä paikkaansa. Siirtotuloksemme ovat erinomaiset verrattaessa meidän toimenpiteeseen liittyvää kuolleisuutta kansainvälisiin tuloksiin, toteaa Toivo Salmi, Turun yliopistollisen sairaalan lasten syöpäosaston ylilääkäri.
HUS keskittäisi hoidot itselleen
Helsingissä asia nähdään toisin. Akuutin haastattelusta kieltäytynyt lasten syöpä- ja verisairauksien osaston ylilääkäri Kim Vettenranta esitti näkemyksiään hiljattain toisaalla julkisuudessa. Hänen mukaansa pieni potilasmäärä ei anna riittävää kokemusta kapean erikoisalan hallitsemiseen.
Mediuutisten 8.4.2005 ilmestyneessä numerossa Vettenranta kommentoi asiaa näin: Eurooppalainen kantasolusiirtotoiminnan kattojärjestö EBMT on osoittanut, että pienten keskusten tulokset ovat olleet suuria huonompia. Ero pienten ja suurten välillä on todettu erittäin merkitseväksi.
– Näissä EBMT:n tuloksissa rekisteriluovuttajasiirroissa toimenpiteeseen liittyvä kuolleisuus on 17 prosenttia ja sisarussiirroissa 9 prosenttia. Meidän vastaavat luvut ovat rekisteriluovuttajasiirroissa 11 prosenttia ja sisarusluovuttajissa 0 prosenttia. Eli aivan oleellisesti paremmat kuin EBMT:n parhaitten keskusten keskimääräiset tulokset, ilmoittaa puolestaan Salmi.
Salmi kertoo Turun siirtoyksikön resurssien olevan siinä mallissa, että kantasolusiirtoja voitaisiin tehdä enemmän kuin tällä hetkellä tehdään. Hänen mielestään kahden yksikön toiminta pelkästään parantaa potilaiden asemaa.
Kaksi hoitavaa yksikköä on potilaan etu
Salmella on selkeä näkemys siitä, miksi sitten Suomessa tarvittaisiin kaksi lasten kantasoluhoitoja antavaa yksikköä.
– Potilaalle voidaan järjestää siirtotoimenpide silloin, kun se on sairauden kannalta paras. Odottelu vaikuttaa suoraan potilaan paranemisen ennusteeseen. Merkittävää on myös se, että voidaan välttää tilanteita, joissa esimerkiksi vaikeat sairaalainfektiot kuten MRSA ja BRE-infektiot saattavat estää toimenpiteitten tekemisen.
Lain yksityiskohdat avoinna
EU:n elin- ja kantasolusiirtoja koskeva laki tulee voimaan ensi vuonna. Lain yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Toivo Salmi ei ole huolissaan Turun kohtalosta.
– Kantasolusiirtoyksiköissä pyritään tiukkoihin akkreditointimääräyksiin jo nyt EBMT:n taholta. On esitetty, että ne tulisivat täyttämään kaikki kudossiirtodirektiivin vaatimukset. Turussa akkreditointi tulee tapahtumaan pian, me tulemme täyttämään ne vaatimukset.
Asiantuntija: TOIVO SALMI, professori, lasten syöpäosaston ylilääkäri, TYKS
Toimittaja: NINA KUJANSIVU