Akuutin Arkisto
27.9.2005
Epilepsia voidaan hoitaa – myös leikkauksella
Epilepsia on taipumus saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman erityistä syytä. Epileptinen kohtaus on poikkeava aivosähkötoiminnan häiriö. Perinteisesti epilepsiaa hoidetaan lääkityksellä, mutta nykyään myös leikkaus on yksi hoitomahdollisuus. Hoitojen tavoitteena on kohtauksettomuus. Mika Lokkila päätti hakeutua leikkaukseen, koska lääkityksellä ei saatu hänen kohtauksiaan kuriin.
– Lähinnä vaimohan ne huomaa yöllä, että se on unenaikaista ja virikeunen aikana, kun nähdään paljon unia. Se on rauhatonta pyörintää sängyssä ja toisen jalan lievää kouristamista, oikomista. Vaimo herää siihen rauhattomaan liikehdintään. Se ei ole kovin pitkä aikaista. Mutta sähköinen purkaus ei tietysti missään mielessä ole hyvä asia ei sen paremmin tiekoneessa kuin ihmisen aivoissakaan, kertoo Mika Lokkila kohtauksistaan.
Artjärveläinen Lokkila on elänyt kohtausten kanssa parikymmentä vuotta. Hän ei ole antanut epilepsian suuremmin haitata elämäänsä. Mutta työelämän vaatimukset ovat nykypäivänä niin kovat, että epäilys kohtausten vaikutuksista heräsi.
– Välillä tuntuu, että lähimuistin tallentamisessa on välillä jotain pientä häikkää. Aika paljon olen pelännyt sitä, joudun työni puolesta tekemään paljon tekemään muistitoimintoja. Siksi halusin selvää, että voisiko tätä saada jollakin täysin kuriin, kertoo Mika Lokkila.
Hoidon perustana lääkitys
Epilepsiaa sairastaa 50 000 suomalaista eli noin prosentti väestöstä. Tauti voi puhjeta missä iässä tahansa. Tavallisimpia epilepsia kohtauksen oireita ovat tajunnan häiriöt, kouristelu, aistihäiriöt tai käyttäytymisen häiriöt. Epilepsiahoidon perustana on säännöllinen lääkitys.
– Noin 70 prosenttia potilaista saadaan lääkehoidoilla hyvään kohtaustasapainoon. Ongelmana on edelleen, että näillä on tietysti haittavaikutuksia ja kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille. Ja noin 25-30 prosenttia potilaista saa lääkehoidoista huolimatta kohtauksia, kertoo neurologi Reetta Kälviäinen Kuopion epilepsiakeskuksesta.
Paikallinen pesäke voidaan leikata
Nykyään myös leikkausta voidaan harkita epilepsian hoidossa. Leikkaushoidon tarve olisi hyvä arvioida, jos 2–3 vuoden kokeilun jälkeen lääkitys ei ole auttanut.
Lokkilalla lääkehoito ei riittänyt, joten kirurgisen hoidon mahdollisuuksia alettiin tutkia. Jos tutkimuksissa pystytään paikantamaan esimerkiksi ohimolohkossa paikallinen purkauspesäke, voidaan leikkauksessa poistaa pala aivoja. Mikan aivoista löydettiin paikallinen pesäke ja hänet päätettiin leikata.
– Olen kovasti selvittänyt, että minkälaisia riskejä tähän sisältyy ja sitä järkeilee, että minkälaisia ovat auto-onnettomuuden riskit tuolla liikenteessä ja koittaa pistää puntarin asioita ja todennäköisyyksiä. Sitä kautta on helppo laskea, kun sain tietoa, minkälaisia todennäköisyydetihan prosentteina ovat olleet, sitä kautta laskin ja päädyin hyvin rationaalisesti tähän leikkaukseen. Tunnepuoli kyllä helposti sanoisi jotain muuta, mutta lääkärit kyllä tietävät mitä tekevät, kertoo Mika Lokkila.
Hoitotulokset hyviä
Epilepsialeikkauksen hoitotulokset ovat hyviä. Noin 70 prosentilla leikatuista kohtaukset jäävät pois kokonaan. Muillakin leikatuilla kohtaukset vähenevät. Epilepsialeikkauksia tehdään Suomessa vuosittain noin 40–50 Kuopiossa ja Helsingissä.
Epilepsialeikkaukseen liittyy normaalit leikkauksiin liittyvät riskit, kuten tulehdusriski. Leikkauksen jälkeen voi tulla puhehäiriöitä ja muita suorituskykyyn liittyviä häiriöitä, mutta ne ovat useimmiten ohimeneviä.
Mika Lokkila on toipunut leikkauksesta hyvin. Kohtauksia ei myöskään ole tullut.
– Tähän saakka on kaikki mennyt todella hienosti, että päivä kerrassaan tässä mennään, että noin vuoden periodilla katsotaan sitten, että onko vielä kohtaukseton. Silloin olisimme päässeet tavoitteeseen. Lievää ahdistuneisuutta oli ja outoja tuntemuksia, esimerkiksi koti ei tuntunut kodilta, ensin kun meni sairaalasta ja jotkut mautkin vähän saattoivat muuttua, mutta ne kuulemma kuuluvat kuvaan.
– Aivotyöskentely jatkuu niin kuin tähänkin asti, kertoo Mika Lokkila.
Lisätietoja:
Kuopion epilepsiakeskus: http://www.psshp.fi/default.asp?link=1940.5
Epilepsialiitto: http://www.epilepsia.fi/
Asiantuntija: REETTA KÄLVIÄINEN, johtaja, neurologi, Kuopion epilepsiakeskus
Toimittaja: HELENA COLLIN