Akuutin Arkisto
29.3.2005
Turvallisesti jäällä
Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Hyvästä uimataidosta on apua myös jäällä liikkujalle, jos jää pettää tai joutuu auttajaksi.
Kevätjään kantavuutta on vaikea arvioida. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 30 senttimetrin vahvuisena. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa.
Naskalit kaulaan
Suomen vesistöjen jäätyminen kasvattaa hyvinä pakkastalvina talviliikunta-aluetta kymmenillä tuhansilla neliökilometreillä. Kauniit pakkaspäivät houkuttelevat liikkumaan jäälle. Kevätjäiden aikaan on kuitenkin hyvä tiedostaa jäillä liikkumisen riskit ja varustautua oikein.
– Kyllä ensin kannattaa miettiä, pystyykö jäälle menemään, onko se jää tarpeeksi vahvaa. Sitten kannattaa miettiä oikeita varusteita.Jäänaskalit pitää olla kaulalla mukana, koska repusta tai povitaskusta niitä ei hädän hetkellä ehdi hakea. Toinen asia on miettiä vaaranpaikat jäällä, kuten esimerkiksi virtapaikat, kapeikot ja karikot, joita kannattaa välttää ihan sydäntalvellakin, neuvoo koulutuspäällikkö Jukka Läärä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta.
Oikeat varusteet mukaan
– Jäälle ei pitäisi koskaan lähteä yksin, vaan kaveri on aina hyvä olla mukana, muistuttaa Naskalit-jääturvallisuustapahtuman isä Marko Ruti.
Kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Ilman terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin jäälle on äärimmäisen vaikeaa.
– Reppu on hyvä olla selässä, sellainen reppu, missä on lantiovyö. Reppuun pakataan kuivasti vaihtovaatekerta eli laitetaan kaksi muovipussia päällekkäin ja vedetään ne tiukasti kiinni. Näin pakattu reppu on kuin pelastusliivi selässä: se kannattelee veden pinnalla ja näin päästään naskaleiden avulla helpommin ylös.
Toisen auttamiseksi reppuun pakataan myös heittoliina tai pitkä köysi, jonkatoinen pää sidotaan jo valmiiksi reppuun.
Kylmettyneen auttamiseksi ja omaksikin lämmikkeeksi kannattaa jäälle lähtiessä pakata reppuun vielä kevyt hypotermiapussukka. Sillä voidaan estää avannosta autetun lisäjäähtyminen. Pillillä voi hälyttää apua. Sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi ja sitä jaksaa puhaltaa vielä silloinkin, kun voimat eivät enää riitä huutamiseen.
Varo vaaranpaikkoja
Veden virtauksen vuoksi vaarallisia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat. Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.
Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jään niiden alla ja lähituntumassa. Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin. Kaislat tekevät jäästä hauraan. Laivaväylät ja kalastajien avannot ovat vaaranpaikkoja. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutumien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa kokonaan.
Pysy rauhallisena
Joka vuosi noin 300 henkeä putoaa jäihin. Hukkuneiksi kirjataan joka vuosi noin 30 ihmistä.
– Luulen, että tyypillisin virhe jäillä on arviointi: helposti ajatellaan, että kyllä se jää kantaa, kun se viimeksikin kantoi. Toinen tyypillinen virhe on tuttujen vaaran paikkojen arviointi eli ne tahtoo unohtua. Toisaalta sitten jos mennään ihan vieraille jäille, niin ei tiedetä, missä vaaranpaikkoja piilee. Ylipäätään ei osata lukea jäätä: missä on heikkoa ja missä vahvaa jäätä, Jukka Lääräsanoo.
Veden varassa on vaarassa
– Me testasimme sellaista perinteistä pilkkihaalaria, jossa on karvavuori, ja kun se kastetaan, siihen tulee lisäpainoa 18 kiloa. Se on selvä, että silloin tarvitaan paljon käsivoimia, jotta vedestä päästään ylös. Puhumattakaan, jos ei ole naskaleita mukana – silloin vedestä on kyllä lähes mahdotonta selvitä, Läärä muistuttaa.
– Kun jäästä tipahtaa läpi ja se tapahtuu yllättäen, niin kuin se aina tapahtuu, niin kyllä siinä hätääntyy. Siinä täytyy vain yrittää rauhoittua, muistaa kääntyä siihen suuntaan, mistä tuli, ja sitten lähteä toimimaan, Ruti neuvoo.
Jos jää pettää
- pysy rauhallisena
- huuda heti apua
- käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa
- jos kuljit hiihtäen, irrota sukset, ellet muuten pääse ylös
- riko jäätä edelläsi niin pitkälle kuin se särkyy
- kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja ponnista jään päälle
- kieri, ryömi ja konttaa kunnes olet varmasti kestävällä jäällä
- hakeudu nopeasti lämpimään
Jos et pääse ylös avannosta
- pidä kiinni jään reunasta
- pysy mahdollisimman liikkumattomana paikallasi
- huuda apua tai puhalla pilliin
- pidä yllä elämänhaluasi
- taistelumieliala lisää selviytymismahdollisuuksiasi
Jos joku toinen tarvitsee apuasi
- toimi ripeästi, mutta siten että et joudu itse uhriksi
- etsi mukaasi sopiva kättäpidempi apuväline
- sellaiseksi sopii köysi, riuku, oksa, airo tai oma takki
- lähesty pelastettavaa vahvan jään suunnasta
- konttaa ja ryömi viimeiset metrit
- auttaessasi levitä painon tasaamiseksi jalkasi
- jos auttajia on useampia, voitte muodostaa pelastusketjun
- liikutelkaa kylmettynyttä erittäin varovaisesti
- nopea lämmittäminen voi aiheuttaa vaarallisen jälkijäähtymisen
- suojatkaa vedestä autettua lisäjäähtymiseltä
- toimittakaa terveyskeskukseen
Jos uhri on tajuton
- varmistakaa hapensaanti
- suojatkaa lisäjäähtymiseltä
- toimittakaa nopeasti sairaalaan
Syvästi alilämpöisen painantaelvytys voi aiheuttaa hengenvaarallisen sydämen kammiovärinän.
Asiantuntijat:
JUKKA LÄÄRÄ, koulutuspäällikkö, Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto
MARKO RUTI, kouluttaja, tapahtuman isä, Naskalit-jääturvallisuustapahtuma
Toimittaja: TIIA VÄRE