Akuutin arkisto
3.1.2006
KEVEYS ON PETTÄVÄÄ - MYÖS KEVYTTUOTTEET LIHOTTAVAT
Suomen elintarviketeollisuus on ollut uranuurtaja erityisesti vähärasvaisten tuotteiden kehittäjänä. Kauppojemme hyllyiltä löytyykin Euroopan laajin kevyttuotevalikoima. Oulun Diakonissalaitoksen laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Vanhala kehottaa kuitenkin kuluttajia olemaan tarkkana, sillä keveys voi pettää.
- Esimerkiksi mainostetaan kevytmeetvurstia, vähärasvaista kestomakkaraa ja kun katsoo tuotesisältöä, niin rasvapitoisuus on 23 %. Eli ei mitenkään kevyt tuote, vaan itse asiassa suhteellisen rasvainen tuote. Jos vertaa esimerkiksi ihan tavalliseen lauantaimakkaraan, niin rasvapitoisuus on yleensä 17-18 %, Vanhala huomauttaa ja muistuttaa, että tässä tuoteryhmässä kevein vaihtoehto ovat vähärasvaiset lihaleikkeleet, joissa rasvaprosentti on yleensä noin 3 %.
MITÄ LISÄTÄÄN, KUN RASVAA JA SOKERIA VÄHENNETÄÄN?
Etuliitettä kevyt saa käyttää tuotteen markkinoinnissa, jos se sisältää vähintään 30 % vähemmän energiaa kuin normaali vastaava tuote. Energiamäärää saadaan yleensä alemmas poistamalla elintarvikkeesta rasvaa tai sokeria, mutta niiden tilalle on myös lisättävä jotain.
- Monesti näissä tuotteissa saattaa sitten olla proteiinia pikkuisen enemmän kuin vastaavissa muissa tuotteissa ja nestepitoisuus voi olla tavallista suurempi. Sitten osassa on suolaa vähän reilummin kuin vastaavissa tuotteissa eli rasvan määrän vähentämistä on kompensoitu lisäämällä suolaa vähän enemmän, Vanhala kertoo.
Suurimpana ongelmana Vanhala pitää sitä, että kevyttuotteet mielletään helposti kalorittomiksi, jolloin ajatellaan, että niitä voi syödä reilusti. Nopea vertailu täysrasvaisten ja vastaavien vähärasvaisten tuotteiden kesken osoittaa kuitenkin, että "keveitä" vaihtoehtojakin kannattaa nauttia kohtuudella. Vaikka tuotteen rasvapitoisuutta on vähennetty, sen energiamäärä ei ole laskenut samassa suhteessa.
Esimerkiksi yhdessä viipaleessa täysrasvaista kermajuustoa energiaa on yleensä 40 kcal ja 17 rasvaprosentin siivussa 29 kcal. Siis jo yksi ja puoli viipaletta vähärasvaista vaihtoehtoa sisältää enemmän energiaa kuin yksi siivu täysrasvaista juustoa. Yhdessä siivussa tavallista meetvurstia energiaa on 21 kcal ja keveimmissä kevytmeetvursteissa noin 10 kcal. Niitäkään ei siis kestä syödä kahta siivua enempää normaalituotteeseen verrattuna.
HUOMIO RASVAN LAATUUN JA SOKERIN MÄÄRÄÄN
Tuotteiden pakkausmerkintöihin kannattaakin tutustua huolellisesti.
Mikäli tavoitteena on painonhallinta, Vanhala neuvoo kiinnittämään
huomiota tuotteen energiamäärään ja vasta toissijaisesti
rasvan määrään. Mikäli ainoastaan kolesteroliarvot
ovat koholla, on tarkkailtava rasvan laatua. Minkälainen rasva
olisi sitten hyvä vaihtoehto?
- Niin sanottu pehmeä rasva, ei kova rasva. Eli pakkausmerkinnöissähän
on yleensä merkitty rasvan määrä ja sitten tyydyttyneen
rasvan määrä eli se on sitä kovaa rasvaa, joka
nostaa veren kolesterolipitoisuutta.
Kova rasva on usein eläinperäistä ja sitä esiintyy piilorasvana etenkin maitotuotteissa ja lihajalosteissa. Hyvälaatuista pehmeää rasvaa saa sen sijaan kasvirasvoista ja kalan rasvasta.
Painoaan tarkkailevan on seurattava myös sokerin määrää runsaasti makeutetuissa tuotteissa kuten mehuissa, limsoissa ja jogurteissa, sillä sokeri on niin sanottua tyhjää energiaa, joka ei sisällä lainkaan vitamiineja tai kivennäisaineita. Sen sijaan keinotekoisissa makeutusaineissa energiaa ei juuri ole.
Esimerkiksi jogurttien energiamäärä vaihtelee varsin paljon riippuen siitä, minkälaista makeutusainetta niissä on käytetty. Vanhala vertaa tavallista jogurttia, jossa on 2 % rasvaa rasvattomaan, sokerilla makeutettuun jogurttiin. Niiden energiamäärissä 100 grammaa kohti on vain kymmenen kilokalorin ero: tavallinen tuote sisältää energiaa 80 kilokaloria ja vähärasvainen 70. Vanhala löytää niiden rinnalle rasvattoman, keinotekoisella makeutusaineella makeutetun jogurtin, jossa energiaa on vain 40 kilokaloria 100 grammassa. Eli sitä voi syödä kaksinkertaisen määrän normaalituotteeseen verrattuna.
- Painonhallinnan kannalta paras vaihtoehto olisi tietysti maustamaton vähärasvainen jogurtti, johon voi sitten itse lisätä marjoja tai hedelmiä, Vanhala neuvoo.
SUOSI LUONTAISESTI KEVYTTÄ
Etuliite kevyt ei siis ole tuotteen terveellisyyden tae eikä sillä varustettu tuote ole aina edes tuoteryhmänsä kevein vaihtoehto. Esimerkiksi majoneesi ei ole koskaan kevyttä ja kevytmaito sisältää enemmän energiaa kuin ykkösmaito tai rasvaton maito. Oikein käytettynä kevyttuote voi olla kuitenkin hyvä valinta.
- Se on hyvä valinta silloin, kun sitä käytetään korvaamaan aikaisempaa runsasenergisempää tuotetta ja käyttömäärä ei nouse, Vanhala painottaa.
Kevyt-etuliitteen sijaan hän kehottaa etsimään tuotteesta sydänmerkkiä. Sillä varustettu elintarvike on omassa tuoteryhmässään rasvan määrän ja laadun sekä suolapitoisuuden kannalta hyvä vaihtoehto. Eikä pidä unohtaa, että luontaisesti kevyissä elintarvikkeissa kuten hedelmissä, marjoissa ja viljatuotteissa kevyt-merkintää ei tarvita. Niillä voikin täyttää vatsaansa mielin määrin.
Asiantuntija: MARJA VANHALA, laillistettu ravitsemusterapeutti, Oulun Diakonissalaitos
Toimittaja: KIRSI SCHALI