Akuutin arkisto
3.10.2006
Silmo tuo silmäklinikan potilaan luokse
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä otettiin syyskuun alussa käyttöön Silmo eli silmämobiili: Oulun yliopistollisen sairaalan silmätautien klinikan kehittämä ratkaisu glaukooma- ja diabetespotilaiden silmien tutkimiseen.
Asianmukaisilla laitteilla varustettu vaunu vedetään maastoautolla potilaiden luokse sen sijaan, että he matkustaisivat itse kymmenien tai satojen kilometrien päähän sairaalaan tutkittaviksi.
Pohjois-Suomessa on noin 4000 glaukoomapotilasta ja yli 10 000 diabeetikkoa. Molempien sairauksien potilasmäärien tiedetään tulevaisuudessa vain kasvavan, koska väestö ikääntyy kovaa vauhtia. Sekä glaukooma että diabetes aiheuttavat näkövaurioita ja vaativat sen vuoksi jatkuvaa seurantaa.
SOKEUTUMISVAARASSA OLEVAT POIMITAAN TEHOKKAASTI
Lisääntynyt hoidon tarve pakotti Oulun yliopistollisen sairaalan silmätautien klinikan uudenlaisen toimintamallin kehittämiseen. Idean liikkuvan yksikön suunnittelemisesta esitti ensimmäisen kerran silmätautiopin professori Anja Tuulonen jo kymmenen vuotta sitten.
- Tavoitteenamme on ollut laatia perustason seurantamalli, joka on niin tiheä ja kattava, että sieltä saadaan esille ne potilaat, jotka ovat todella vaarassa sokeutua. Nämä potilaat lähetetään sitten tänne sairaalan silmäklinikalle hoitoon ja heille pystytään antamaan tehokasta hoitoa, jotta estettäisiin sokeutuminen, Tuulonen kertoo.
Diabeetikoille tehdään vaunussa silmänpohjien kuvaukset. Ne on toteutettu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä aikaisemmin lainaamalla terveyskeskuksiin kahta kiertävää filmikameraa.
- Vaikka on osoitettu, että diabeteksen seulonta on kustannusvaikuttavaa, se ei ole ollut kattavasti hoidettu meidän alueella. Kun varmistamme kiertävän yksikön kanssa sen, että kaikkien kuntien diabeetikot tulevat kuvatuiksi, saamme myös kuvausvolyymit erittäin suuriksi, jolloin toiminta on paitsi kustannustehokasta myös laadukasta, Tuulonen painottaa.
AINUTLAATUINEN MALLI GLAUKOOMAPOTILAIDEN SEURANTAAN
Diabeetikkojen silmänpohjien kuvauksiin on käytetty liikkuvaa yksikköä Englannissa jo -90-luvulla. Silmo on tuosta edeltäjästään kehittyneempi malli, sillä siinä voidaan tutkia myös glaukoomapotilaat. Heitä varten vaunuun on sijoitettu laitteet näkökentän kartoittamiseen ja silmänpaineen mittaamiseen. Tuulosen mukaan missään muualla Suomessa ei seurata glaukoomapotilaita tällä tavalla. Itse asiassa käytäntö on ainutlaatuinen koko maailmassa.
- Useimmat muut Suomen kaupungit ovat kilpailuttaneet nämä toiminnat ja nämä palvelut ostetaan yksityiseltä silmälääkäriltä. Jos ajatellaan maailman laajuisesti, niin minulla ei ole tiedossa, että missään päin maailmaa glaukoomapotilaita seurattaisi tällä konseptilla. Puhuin tästä asiasta Kanadassa silmälääkäreiden kokouksessa ja se herätti kovasti kiinnostusta.
Vaunussa toteutettavan yhden glaukoomapotilaan seurannan on arvioitu maksavan noin 60 euroa. Tämä on vain kolmasosa siitä hinnasta, mitä tutkimuksiin menisi, jos ne teetettäisiin yksityisellä silmälääkärillä.
Silmon työntekijät on koulutettu analysoimaan tutkimustulokset itse, joten he voivat varata potilaalle tarvittaessa ajan suoraan silmäklinikalle, kun aikaisemmin analyysi teetettiin silmälääkärillä. Toiminnan tehokkuutta lisää se, että vaunuun voidaan vastaanottaa jopa 40 potilasta saman päivän aikana. Tämä ei olisi Oulun yliopistollisen sairaalan silmäklinikalla edes mahdollista tilanpuutteen vuoksi.
POTILAAT HÄMMÄSTYNEITÄ MUTTA KIITOLLISIA
Silmo kuljetetaan tietylle paikkakunnalle ja voidaan jättää sinne useiden päivien ajaksi. Työntekijät pääsevät liikkumaan kodin ja työpaikan väliä omilla autoillaan. Vaunussa työskentelee kerrallaan kaksi henkilöä, kuvantamisteknikko sekä sairaanhoitaja tai perushoitaja.
- Meidän saama palaute on ollut pelkästään positiivista. Monet ihmettelevät, että miten sairaala tuo tällaisen palvelun kotikuntaan. Potilaat ovat myös hyvin avoimia ja välittömämpiä kuin siellä sairaalassa. Kun tullaan sinne omaan kuntaan, niin ei kai tarvitse sitten jännittää niin paljon, vaunussa työskentelevä kuvantamisteknikko Pauli Hyytinen pohtii.
Potilailla onkin selvästi aihetta tyytyväisyyteen. He voittavat nyt ajassa, joka aikaisemmin kului Oulun yliopistolliseen sairaalaan matkustamiseen. Tutkimuksiin tulon helppous vaikuttanee myös siihen, että heitä tavoitetaan aikaisempaa suurempi määrä. Myös potilaiden matkakuluissa saavutetaan selviä säästöjä.
KIINNOSTUSTA ULKOMAITA MYÖTEN
Vaunun kehittäminen ideasta toimivaksi silmäntutkimusyksiköksi on vaatinut vuosien työn. Jatkossa toimintamalli on sovellettavissa laajasti terveydenhoitopalveluihin, joista joitakin on siirretty pyörien päälle jo aikaisemmin.
- Esimerkiksi magneettikuvausrekkoja kiertää terveydenhuoltoalalla Suomessa ja punkkibussi kiersi viime kesänä. Olen kyllä kuullut puhuttavan, että myös esimerkiksi hammaslääkärin vastaanotto voisi kiertää ja miksei kuulontutkijat, joista myös on jonoa. Tämä toiminta on varsin hyvin monistettavissa muille erikoisaloille, missä on joku toistuva tutkimus, mikä ei vaadi suuria tiloja, Tuulonen sanoo.
Silmo onkin herättänyt kiinnostusta muualla Suomessa, mm. Lapissa, missä välimatkat ovat pitkät. Tässä vaiheessa sillä pyritään kuitenkin seulomaan oman sairaanhoitopiirin glaukooma- ja diabetespotilaat. Tuulosen mukaan myös muissa Euroopan maissa odotetaan mielenkiinnolla Silmosta saatavia tuloksia, sillä niissä painitaan samanlaisten potilasmäärien kasvuun liittyvien ongelmien kanssa.
- Euroopan silmälääkärikokouksessa Kroatiassa elo-syyskuun vaihteessa oltiin myös hyvin kiinnostuneita tästä konseptista ja tulen kyllä raportoimaan näistä tuloksista kunhan pääsemme vuoden pari eteenpäin.
Asiantuntija: ANJA TUULONEN, silmätautiopin professori, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.
Toimittaja: KIRSI SCHALI