Akuutin arkisto
3.10.2006
Selkälihas korvaa hauiksen
Plastiikkakirugia ei ole pelkästään kosmeettista kirurgiaa, sillä kirurgien veitset korjaavat usein synnynnäisiä epämuodostumia tai onnettomuuksissa loukkaantuneita.
Belgialainen Thierry Bousmar loukkaantui moottoripyöräonnettomuudessa, jonka seurauksena hän sai useita murtumia ja vasen käsivarsi vammautui vakavasti.
Useista yrityksistä huolimatta hauislihasta ei saatu toimintakuntoiseksi.
Bousmar ei kykene taivuttamaan kyynärvarttaan, eikä liikuttamaan
kämmentään. Hänelle tuottavat vaikeuksia useat
liikkeet, joihin tarvitaan hauislihasta.
- Jopa kengännauhojen solmiminen tuottaa vaikeuksia. Se ei onnistu ilman kahta kättä. Hauislihasta tarvitaan kengännauhojen liikuttamiseen ja solmun tekemiseen. Enkä kykene niihin, havainnollistaa Bousmar.
Hermot liikuttavat lihasta
Hauista liikuttava hermo repeytyi onnettomuudessa, eikä Bousmarilla ole vaihtoehtoa. Mikäli hän haluaa käyttää hauistaan, se on korvattava jollain toisella lihaksella.
- Tarkoitus on korvata toimintakyvytön hauislihas. Hänhän ei pysty taivuttamaan käsivarttaan. Toimenpidettä varten käytetään leveää selkälihasta, josta irrotamme osan ja kiinnitämme käsivarteen hoitamaan hauiksen tehtävän, kertoo professori Jean-Pierre Moermans.
Leveän selkälihaksen irrottaminen on melko tavallinen leikkaus, sillä ihminen ei tarvitse leveää selkälihasta kaikissa arkipäivän toimissa. Siksi lihas voidaan siirtää tuottamatta suurempia ongelmia potilaalle. Selkälihaksen etuna on myös se, että se on suuri ja sisältää paljon verisuonia, mikä helpottaa siirtoa hauislihakseen.
Leikkauksen ensimmäisessä vaiheessa selkälihas irrotetaan. Tarkoitus on eristää lihas siten, että sen hermo säilyy ja verenkierto toimii ja niitä voidaan hyödyntää kun lihas siirretään hauislihaksen paikalle. Hermot ohjaavat lihassupistusta ja lihaksen hallintaa, eivätkä ne toimi vaurioituneessa hauislihaksessa.
Hauis jätetään paikalleen
Leveään selkälihakseen on jätetty pala ihoa, josta voidaan seurata verenkiertoa leikkauksen ajan. Mikäli iho kalpenee tai alkaa sinertää, lihakseen ei pääse riittävästi verta. Onneksi Bousmarin tapauksessa veri kiertää esteettä.
Sen jälkeen kun leveä selkälihas on eristetty, siirrytään leikkauksen toiseen vaiheeseen: lihaksen siirtämiseen hauislihakseen.
- Haava on peitettävä, jotta potilas voidaan kääntää selälleen, saadaan vaihdettua käden asento ja päästään operoimaan kättä. Nythän se ei ole mahdollista. Sen jälkeen otetaan irrotettu selkälihas ja asetetaan se paikalleen ja kiinnitetään, kertoo Moermans leikkauksen seuraavasta vaiheesta.
Vaikka varsinainen hauislihas ei enää toimi, jätetään se yhä paikalleen. Leveä selkälihas asetetaan hauiksen päälle ja lihas kiinnitetään hauiksen alkuperäisiin jänteisiin: lähelle olkapäätä ja kyynärpäätä.
Lopuksi leikkaushaava ommellaan langan ja kiinnittimien avulla. Leikkauksen jälkeen potilaan on opeteltava käyttämään kättä uuden hauiksen avulla. Yleensä liikkeet onnistuvat melko helposti.
- Lihas supistuu normaalisti, sillä sen hermo on säilynyt ennallaan. Ainoa ongelma on, pystyykö potilas sisäistämään lihaksen uuden sijainnin ja käskeä lihasta suorittamaan sen uusia tehtäviä, Moermans sanoo.
Käsi toimivaksi kuntouttamalla
Bousmar on muutaman päivän levon jälkeen jo hyvässä kunnossa.
- Minusta tuntuu, että leikkaus onnistui todella hyvin, sillä makuulle mennessäni kyynärvarsi reagoi, joten lihaksen täytyy olla hyvin kiinnittynyt. Siteessä on pieni aukko, josta pystyn seuraamaan lihaksen verenkiertoa. Näyttää toimivan hyvin, veri kiertää. Olen todella tyytyväinen ja uskon, että toivun ja että pystyn taas liikuttamaan kättä.
Jotta Bousmar pystyisi liikuttamaan kättään, hänen on käytävä kuntoutuksessa usean kuukauden ajan. Yleensä ponnistus kuitenkin kannattaa.
Asiantuntija: JEAN-PIERRE MOERMANS, professori, Brugmann University Hospital, Belgia
Toimittajat: CAROLINE VAN NESPEN, TERO KYLLÖNEN