Akuutin arkisto
4.4.2006
Kun karhunpoika sairastaa
"Kurkkukipua ja korvatulehdusta."
"Päänsärkyä ja nuhaa."
"Kun me käytiin kävelyllä, niin se meni autotielle ja sillä meni käsi poikki."
"Sillä on ripuli ja maha kipeä."
"Kun nallella oli flunssaa ja tassu kipeä, niin meidän piti tulla.
Nallejen oma sairaala
Nallekarhusairaala on toimintaa, jolla yritetään vähentää tarhaikäisten, 3-6-vuotiaiden, lasten lääkärikammoa leikin avulla.
- Samalla lääketieteen opiskelijat saavat harjoitella lasten kanssa tulevia vuorovaikutustilanteita varten, kertoo lääketieteen opiskelija Sinikka Ollitervo.
Idea nallekarhusairaalasta on lähtöisin Ruotsista. Siellä lääketieteen opiskelijat ovat pitäneet vastaanottoja tarhaikäisten lasten nalleille jo pitkään. Suomessa nallesairaaloita on järjestetty muutaman vuoden ajan.
Ensin tutkitaan…
Lapsi menee nallensa tai jonkun muun pehmolelunsa kanssa nallelääkärin vastaanotolle, koska nallella on joku vaiva. Lapsi saa toimia vastaanotolla nallen isänä tai äitinä, joka seuraa tilannetta vierestä.
- Nalle tutkitaan ensin perusteellisesti, hänen sydämensä ja keuhkonsa kuunnellaan, katsotaan korviin ja silmiin, punnitaan ja mitataan pituus. Eli tehdään tällaisia samanlaisia tutkimuksia, mitä lastenneuvolan tiloissa tehdään yleensä lapsille. Samalla kerrotaan, miksi tällaisia tutkimuksia tehdään, ja lapsi saa myös mahdollisuuden kuunnella omia sydänääniään, kertoo Oulun lääketieteellisen killan projektivirkailija Sinikka Ollitervo.
6-vuotias Sara Törmälä on tullut nallelääkärin vastaanotolle Kii-karhunsa kanssa, jota vaivaa päänsärky ja nuha.
- Katsottiin korvia ja kuunneltiin sydän- ja keuhkoääniä. Illalla Kii-karhu ei oikein halunnut mennä nukkumaan, kun pelotti tulla lääkäriin, mutta sitten se nukahti, kertoo Sara.
Henna-Maarit Kyröläinen tuli nallelääkärin
vastaanotolle 3-vuotiaan Sarppe-nallensa kanssa.
- Sarppe punnittiin ja mitattiin, ja sitten lääkäri tutki Sarpen käden, joka oli kipeä, kun Sarppe jäi eilen auton alle, kertoo Henna-Maarit.
Kallen kanssa lääkäriin tullut Aleksi Seppä
kertoo nallensa kärsineen jo viikon verran ripulista.
- Lääkäri katsoi, minkä pituinen Kalle on ja kuunteli keuhkot, sydämen ja korvat ja sitten vielä katsoi, toimivatko Kallen kädet ja jalat. Myös kipeä vatsa tutkittiin, kertoo Aleksi.
Sinikka Ollitervon mukaan lapsista on aina ollut mukavaa tulla nallelääkärin vastaanotolle.
- Tämä on kuin leikki, jossa ei tarvitse olla itse tutkimuskohteena, vaan saa seurata vierestä, miten tutkimuksia tehdään.
…ja hoidetaan
Kun nallelle on tehty kattava perustarkastus, nallea vaivannut asia hoidetaan kuntoon.
- Paikataan jalka tai käsi, tai hoidetaan mahakipu tai mikä nallella sitten olikaan vikana. Lopuksi lapsi saa sitten vielä reseptin mukaan, jossa on hoito-ohjeena lämmintä maitoa, halihoitoa, iltasatu illalla ennen nukkumaanmenoa tai joku muu helposti toteutettava hoito, kertoo nallelääkäri Ollitervo.
Kii-karhun tassusta löytyi lääkärin vastaanotolla vielä yksi pieni haava. - Se on kai jossain leikkinyt niin kovasti, että on saanut haavan, toteaa Sara Törmälä. Nallelääkäri määräsi Kii-karhulle lepoa.
- Ja sitten se antoi vielä vaihtolaastarin mukaan, jatkaa Sara.
Kipeästä tassusta ja flunssasta käsineelle Juulia-nallelle annettiin monenlaisia hoito-ohjeita:
- Annettiin laastari ja sitten lappu, ja pantiin side. Sille pitää antaa kuumaa maitoa ja lepoa, kertoo Juulian kanssa lääkärille tullut Johanna Ahonen.
Myös Aleksi Sepän Kallelle määrättiin lämmintä maitoa hoidoksi ripuliin. - Ja ai niin, sitten vielä yksi halaus, muistaa Aleksi.
Lääkiskaupunkien oma juttu
Nallesairaaloita järjestetään Oulussa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä eli kaupungeissa, joissa toimii lääketieteellinen tiedekunta. Lääketieteen opiskelijat pitävät nallevastaanottoja yleensä muutaman kerran vuodessa.
- Kyllä on ollut erittäin mukavaa olla täällä lääkärinä, ja myös lapsilta on tullut hirveän hyvää palautetta. Tämä on kauhean kiva juttu sekä lapsille että nallelääkäreille, summaa Ollitervo.
Henna-Maarit Kyröläisestäkin oli mukava käydä Sarpen kanssa lääkärissä. Mutta paraniko Sarpen tassu?
- No, vielä pitää käydä röntgenissä, toteaa Henna-Maarit.
Asiantuntija: SINIKKA OLLITERVO, lääketieteen opiskelija, projektivirkailija, Oulun lääketieteellinen kilta ry.
Toimittaja: TITTA LAHTINEN