Akuutin arkisto
5.9.2006
Proteiinien varhainen tieto syövästä
Veren ja syljen sisältämät proteiinit paljastavat ihmisen sairastavan syöpää ennen kuin sairauden muut tunnusmerkit ovat näkyvissä. Tutkijat kartoittavat syöpäsairauksien proteiineja, joiden avulla potilas voidaan saada hoitoon hyvissä ajoin. Potilaan yksilöllinen hoitotarve pystytään samalla räätälöimään proteiineista ilmenevien erityispiirteiden perusteella.
Tukholman lähellä sijaitsevassa Karoliinisessa Instituutissa tehdään kliinistä proteomiikkatutkimusta. Keuhko- ja rintasyövän sekä leukemian proteiinien tutkimiseen erikoistunut Instituutin Syöpäkeskus saa tieteellisiin tutkimuksiin potilasnäytteitä vieressä sijaitsevasta Karoliinisesta sairaalasta.
Tieto syövästä nykyistä aiemmin
Syöpäkeskuksen laboratorioissa vertaillaan normaalikudoksen ja syöpään sairastuneen kudoksen proteiineja, jolloin tietyllä syöpäsairaudella voidaan havaita tietyn tyyppisiä muutoksia. Kudoksen yhdessä tai useammassa proteiinissa nähtäviä muutoksia kutsutaan markkereiksi, jotka kertovat syövästä jo ennen kuin potilaassa on nähtävissä muita merkkejä sairaudesta.
- Tähän asti on aika hankala ollut löytää syöpä varhaisessa vaiheessa ja se on ongelma syövän hoidossa, sanoo proteomiikkatutkimusta Karoliinisen Instituutin Syöpäkeskuksessa johtava Janne Lehtiö. Tulevaisuudessa on tavoitteena löytää verinäytteestä erilaisia proteiineja tai muita molekyylejä, jotka kertovat syövän varhaisesta todentumisesta.
Ihmiskehossa esiintyy kymmeniä tuhansia eri proteiineja. Poikkeamat kudoksissa normaalisti esiintyvistä proteiineista saattavat kertoa siitä, että potilas sairastaa syöpää. Proteomiikkatutkimus tähtää kyseisten, poikkeavien proteiinien seulomiseen.
- Jos me löydämme sieltä proteiineja, jotka pelkästään esiintyvät syöpäsolussa, niin se on erinomainen lähtökohta sille, että etsitään sieltä niin kutsuttua diagnostiikka-biomarkkeria, toteaa Janne Lehtiö. Sen avulla voidaan syöpä sitten todentaa joko kudosnäytteestä tai parhaassa tapauksessa verinäytteestä.
Hänen mukaansa mammografia ei tulevaisuudessa ole varhaisin tapa rintasyövän löytämisessä. Rintasyöpä näyttäisi olevan yksi niistä syöpäsairauksista, joka piakkoin näyttäisi olevan mahdollista todeta tavallisella virtsakokeella.
Proteiinit kertovat sairauden luonteesta
Käytännössä tavallisten proteiinien ja syöpää kasvattavien proteiinien eroja tutkitaan tietokoneohjelman avulla. Yksittäiset proteiinit näkyvät mikroskooppi- tai geelilevyllä pieninä pisteinä - niitä vertaillaan, ja terveen ja sairaan kudoksen proteiineissa etsitään eroja. Proteiinien määrä tai muoto saattaa vaihdella riippuen siitä sisältääkö kudos syöpää, ja esimerkiksi miten aggressiivinen syöpäkasvain on.
- Proteiineilla on merkittävä rooli siinä tilanteessa, kun ruvetaan optimoimaan potilaan hoitoa, sanoo Janne Lehtiö. Silloin katsotaan minkä tyylisiä ja minkä muotoisia proteiineja siellä syöpäsolussa on, ja niitä vastaan lähdetään sitten taistelemaan erilaisilla syöpälääkkeillä.
Karoliinisen sairaalan Syöpäkeskuksessa tutkitaan potilailta saatujen kudosnäytteiden ohella paikan päällä laboratoriossa viljeltyjä soluja. Molekylääribiologiasta väitöskirjaansa valmisteleva Maria Pernemalm jäädyttää leukemiaa sisältäviä soluja nestemäiseen vetyyn. Hän kertoo solujen näin säilyvän myöhempiä jatkotutkimuksia varten.
Potilaan sairastaman syövän proteiinien määrittäminen on kiinnostavaa myös kun sairaus on jo löydetty. Jos tulevaisuudessa eri syöpäsairauksien proteomiikka on selvillä, ja sairauden erityispiirteet yksittäisellä potilaalla käyvät ilmi proteiinimuutoksista, helpottuu samalla myös oikean lääkityksen määrittäminen. Suurin osa lääkkeistä on suunnattu juuri eri proteiineja vastaan.
- Me yritämme etsiä siitä syövän proteomista sellaisia proteiineja, jotka kertovat siitä, miten potilas reagoi erilaisiin syöpälääkityksiin ja hoitoihin.
Rintasyövän ohella hyviä tuloksia on saatu eturauhassyövän varhaisten proteiinimuutosten löytämisestä. Jo lähivuosina veri-, sylki- tai virtsakoe voi paljastaa vasta alullaan olevan syöpäsairauden.
Asiantuntija: JANNE LEHTIÖ, teknologian tohtori, Karoliininen Instituutti, Ruotsi
Toimittaja: MAIJA UNKURI