Akuutin arkisto
5.9.2006
Uskaltaako lennolla sairastua?
Lentämistä pidetään turvallisena matkustusmuotona. Onnettomuuksia tapahtuu harvoin, mutta sairaskohtauksen sattuessa sairaalan apu on kaukana alhaalla.
- Lentokoneissahan on kaikissa nykyään ensiapulaukku ja sitten useimmissa, isoimmissa koneissa on myöskin lääkelaukku. Joskus 1990-luvun alussa huomattiin että Euroopan lentoyhtiöillä on hyvin erilaiset käsitykset, mitä koneessa pitäisi olla ja mitä varustusta on. Silloin Euroopan lentoyhtiöiden liitto AEA kutsui koolle tällaisen lääketieteellisen toimikunnan, jolle annettiin tehtäväksi standardisoida ja harmonisoida nämä AEA-lentoyhtiöiden laukkujen sisällöt. Tämä tehtiin noin kymmenen vuotta sitten ja otettiin lentoyhtiöissä käyttöön, selvittää toimikunnassa mukana ollut ilmailulääkäri Pekka Oksanen.
Kaikissa koneissa on siis aina mukana ensiapulaukku. Ensiapulaukun minimivarustus on määritelty ilmailulaissa ja se pitää sisällään pääasiassa sidetarpeita:
- Tässä ensinnäkin on pahvilastoja, toinen on yläraaja-, toinen alaraajalasta. Lisäksi laukussa on hätäensiapuopas, ensiapusiteitä, sideharsoa, haavateippiä, laastareita ja alustaksi sopiva lämpölakana sekä palovammasiteitä. Tämä on nimenomaan laukku, jossa on se mitä viranomaismääräykset edellyttävät ensiapulaukulta, esittelee Oksanen laukun sisältöä ja tähdentää:
- Tästä minimivarustuksestahan on sellaiset säädökset, että jos kone on aina alle tunnin matkan päässä lentokentästä, niin tällöin ei tarvita tätä lääkelaukkua välttämättä, mutta tämä ensiapulaukku tarvitaan kyllä joka lennolla.
Hädän tullen apua löytyy tarvikkeiden lisäksi matkustamohenkilökunnalta. Jo koulutukseen sisältyy ensiaputaitojen harjoittelu ja taitoja päivitetään säännöllisesti.
- Meillä on ensiapua peruskurssilla noin 40 tuntia ja sen lisäksi vuosittain käydään läpi nämä ensiaputaidot sekä kirjallisella kokeella että näyttökokeella, kertoo lentoemäntänä toimiva Hannele Elopuro, joka on toiselta ammatiltaan erikoissairranhoitaja.
- Tyypillisimpiä tilanteita on varmasti erilaiset pyörtymiset, ripuli-oksennustaudin aiheuttamat tilanteet, myöskin rintakipukohtaukset.
Hankalia tilanteita
Pidemmillä lennoilla ja lentoyhtiön niin halutessa myös lyhyemmillä reiteillä on siis ensiapulaukun lisäksi varustuksena lääkelaukku. Se sisältää monipuolisen valikoiman lääkkeitä, joilla voidaan pelastaa jopa ihmishenkiä. Käyttäjäksi useimpiin lääkkeisiin tarvitaan kuitenkin lääkäri tai esimerkiksi puhelimitse lääkärinmääräyksen saanut sairaanhoitaja.
- Pääsääntöisesti lääkäri saa antaa näitä lääkkeitä lääkintälaukusta eli me lentoemännät saamme antaa vaan nitrosidiä ja ventoliniä, jos siihen on lääkärinmääräys. Nitrosid on rintakipuun ja Ventoline astmakohtaukseen. Ja sitten Postafen liikepahoinvointiin, oman harkinnan mukaan, luetteloi Elopuro.
Vaikka hengenvaaralliset tilanteet ovat harvinaisia, voi vaikea sairaskohtaus tulla vastaan millä tahansa lennolla. Otetaan esimerkki: anafylaksia on äkillinen ja vakava allerginen reaktio. Se uhkaa potilaan henkeä ja vaatii nopeita toimenpiteitä. Kohtauksen voi aiheuttaa esimerkiksi pähkinä. Miten lentoemäntä toimisi tällaisessa tilanteessa?
- Ensin varmaan tarkistaisin matkatavarat, onko siellä olemassa adrenaliinia sisältävä kynä, niin kutsuttu epipen-kynä, jos hänellä löytyy sellainen niin avustaisin häntä ottamaan sen. Mutta jos ei löydy kuuluttaisin lääkäriä ja meillä silloin löytyy adrenaliinia myös koneesta, selvittää Elopuro.
Mitä jos lääkettä on, mutta lääkäriä ei löydy? Elopuro myöntää tilanteen hankalaksi. Hankalaksi voisi kuvailla myös tilannetta, jossa koneesta löytyy vain lain määrittelemä ensiapulaukku sideharsoineen.
- Silloin ensiapulaukusta ei löydy sopivaa lääkettä, jolloin on pakko tehdä välilasku mahdollisimman pian, selvittää ilmailulääkäri Oksanen ja jatkaa.
- Pähkinäallergiahan on yks kaikkein pahimpia anafylaksiashokkeja ja siihen voi menehtyä.
Riittääkö minimi?
On arvioitu, että noin joka toisella lennolla on mukana lääkäri. Koneesta löytyvän ensiapuvarustuksen laajuus on taas kiinni lentoyhtiöstä. Toiset menevät sieltä missä aita on matalin, kun taas toisten yhtiöiden koneista löytyy myös ekstraa, muun muassa defibrillaattori sydämen rytmihäiriöiden hoitoon.
Otetaan esimerkiksi perjantai ja aamulennot Helsingistä Lontooseen. Blue 1:n koneesta löytyy lain määrittelemä minimivarustus, Finnairin koneesta tämän lisäksi lääkelaukku ja British Airwaysin koneesta myös defibrillaattori.
Varusteiden lisäksi lentoyhtiöt ovat kiinnostuneita matkustajien terveydentilasta. Toivomuksena on, että matkustajat kertoisivat jo etukäteen, mikäli heillä on esimerkiksi ongelmia sydämen kanssa, aivoverenkierron häiriöitä, krooninen keuhkosairaus tai takana on vasta tehty leikkaus.
- Ensinnäkään mitään pakkoahan ei ole kertoa, ei tällaista määräystä tai lakia voida tehdä, vaan suositus on, että matkustajat itse tekevät aloitteen ja kertovat mitä sairauksia heillä on. Ja se on helpointa tehdä lipunvarauksen yhteydessä, jolloin voi esimerkiksi kertoa, että minulla on sepelvaltimotauti tai minulla on keuhkojen ahtaumatauti tai minulla on astma tai olen raskaana, jolloin lentoyhtiö pystyy välittämään nämä tiedot eteenpäin lentoyhtiön lääkäreille ja he voivat ottaa kantaa siihen, että onko tämä matkustaminen turvallista vai ei. Kustannuksista sitten jos lento joudutaan keskeyttämään, matkustaja ei tästä salailusta ole kyllä syytetty eikä hän ole joutunut vastaamaan näistä lisääntyneistä kustannuksista, vaan ne menevät kyllä lentoyhtiön piikkiin, kertoo Oksanen.
Ihan jokaisen lentomatkalle lähtevän kannattaa pitää mielessään pari seikkaa:
- Nukkuu riittävän hyvin ennen lentoa, huolehtii riittävästä nestetasapainosta ja ottaa myöskin nämä kotilääkkeet mukaan tänne lentokoneeseen, muistuttaa Elopuro.
Asiantuntijat:
PEKKA OKSANEN, ilmailulääkäri
HANNELE ELOPURO, lentoemäntä, erikoissairaanhoitaja
Toimittaja: ANU-MAIJA KÄRJÄ