Akuutin arkisto
5.12.2006
Suonikohjuille kyytiä vaahtoruiskutushoidolla!
Länsimaissa noin joka kolmas kärsii jalkojen laskimovaivoista. Huonosti toimivat laskimot näkyvät monella suonikohjuina ja tuntuvat päivittäisenä jalkojen väsymisenä ja kipuna. Vaivaa on hoidettu perinteisesti leikkauksella, mutta vähitellen operoinnin rinnalle on noussut uusia menetelmiä. Suonikohjujen vaahtoruiskutushoitoa pidetään lupaavana hoitomuotona, vaikka pitkäaikaistuloksia joudutaan vielä odottamaan.
Maksniemeläinen Sinikka Johansson on käynyt läpi jo neljä suonikohjuleikkausta. Ensimmäiset suonikohjut ilmaantuivat jo parikymppisenä. Useista leikkauksista huolimatta vaiva on palannut jälleen ja nyt ongelmakohtaa paikannetaan ultraäänellä.
– Elikkä tämä dupplex-ultraäänitutkimus on semmonen ykköstutkimus näissä alaraajojen laskimoitten vajaatoiminnassa ja se pitäisi tehdä kaikille potilaille ennekuin minkäänlaista hoitoa aletaan suunnittelemaan. Ja hänen kohdallaan näitä alaraajoja on operoitu neljä kertaa aikaisemmin ja tällä suurin piirtein samalla alueella missä nyt tutkitaan ja missä tämä sairas laskimorungon pätkä on, niin siitä alaspäin kun mennään, niin siinä on tällaista niin sanottua uudissuonimuodostusta ja tämän arpialueen uudelleen leikkaaminen on varsin hankalaa. Niinpä tässä tapauksessa olisi erityisesti suositeltavaa valita hoitomuodoksi tämmöinen vaahtoruiskutushoito ja sillä saadaan tämä sairas laskimorunko tukittua ilman että tarvitsee viidettä kertaa operoida, perustelee kirurgi Tero Rautio.
Tiukat hoitokriteerit
Neljä päivää ultrauksen jälkeen Sinikka Johansson saapuu varsinaiseen hoitoon. Hoito tehdään yksityisellä lääkäriasemalla, sillä kunnallisella puolella hoitoon pääsy vaikeutui vuosi sitten keväällä, kun uudet hoitokriteerit astuivat voimaan.
– No kyllä suonikohjupotilaiden asema on heikentynyt sillä lailla jos vertaa mihinkä tahansa muuhun potilasryhmään. Nämä hoitokriteerit on varsin tiukat elikkä jos noin karkeasti sanotaan niin kunnallisella puolella hoitoihin pääsee potilaat, joilla on jo ihomuutoksia johtuen laskimovajaatoiminnasta. Pitää olla tämmöistä ihon tummumista, kroonista laskimovajaatoimintaan liittyvää ihottumaa tai sitten jopa säärihaava ennen kuin hoitoihin pääsee, kritisoi Rautio.
Sinikka Johanssonin vaivat ovat päivittäisiä.
– No semmoinen painon tunne on oikeastaan pahin mikä tulee, jos joutuu yhdessä paikassa seisomaan, niin tulee hirviä tuska jalkoihin. Ja sitten jos ne rasittuu, niin tulee sitä kipua ja turvotusta. Ja kyllähän sitä jos ajattelee, niin on semmoinen kosmeettinenkin haitta, ulkonäköhaitta, mutta se on kuitenkin viimeisellä sijalla siinä, että ne on nämä muut syyt sitten, kertoo Johansson.
Nopea toimenpide
Ruiskutus tehdään kanyylin avulla. Vaahto tuhoaa sairaan laskimon sisimmäisen kalvon ja supistuu. Veri etsii itselleen kiertotien. Kun ruiskutus on tehty, niin kanyyli otetaan pois ja laitetaan sidos päälle. Sama toimenpide tehdään myös toiselle jalalle. Aikaa kuluu vain reilu tunti ja edes puudutusta ei tarvita.
Vaahtoruiskutus ei sovi reilusti ylipainoisille tai niille, joilla ei jostain muusta syystä voida toteuttaa kompressiohoitoa. Alttius laskimotukoksille voi myös olla este hoidolle.
– Se mikä ongelma tässä vaahtoruiskutushoidossa on, niin me emme vielä ihan tarkkaan tiedä pitkäaikaistuloksia, mutta perinteisen leikkaushoidon jälkeen niin uusiutumisriski tämmöiselle laskimovajaatoiminnalle, ei niinkään suonikohjulle vaan vajaatoiminnalle, on 30 prosenttia ja se on aika huima luku. Näin ollen leikkaushoidon tulokset eivät ole perinteisesti olleet kovin hyvät. Mutta että näitä tutkimustuloksia mitä on julkaistu tästä vaahtoruiskutuksesta, niin jopa 90 prosentille potilaita on saatu hyvä vaste tällä hoidolla, mutta edelleen korostan sitä että pitempiaikaisia tuloksia me emme tiedä, muistuttaa Rautio.
Hoito jatkuu kotona
Ruiskutuksen jälkeen Sinikka Johansson komennetaan puolen tunnin kävelylenkille. Jalkoihin laitettuja siteitä ja tukisukkia on pidettävä viisi päivää, jonka jälkeen siteet saa ottaa pois. Hoitosukkia tulee pitää tämän jälkeen vielä viikon päivät. Kahden viikon päästä tulos tarkastetaan ultraäänellä ja tarvittaessa hoitoa jatketaan.
– Oikeastaan aika mukavat tuntemukset, että yllättävän kivuton ja nopea toimenpide ja tuota kun vertaa normaaliin leikkaushoitoon, niin onhan siinä se toipuminen ihan erilaista. Nyt sai heti lähteä kävelemään - tai pysty lähteen kävelemään!, vertaa Johansson.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii kontrolloimaan vaahtoruiskutushoidon tasoa. Vaarana on, että menetelmä leviää sellaistenkin lääkärien käyttöön, joilla ei ole riittävää osaamista laskimosairauksista.
Saiko Sinikka Johansson vihdoin avun laskimovaivoihinsa? Ja kuinka kalliiksi suonikohjujen hoidattaminen yksityisellä puolella tulee?
Suonikohjujen vaahtoruiskutushoito, osa 2 Lue seurantajutun nettiteksti.
Asiantuntija: TERO RAUTIO, kirurgi, yleis- ja gastrokirurgian erikoislääkäri
Toimittaja: ANU-MAIJA KÄRJÄ