Akuutin arkisto
7.11.2006
Takaako hoivatakuu hoitoa?
Viime keväänä voimaan tullut laki ikäihmisten hoivatakuusta takaa 80 vuotta täyttäneille ja Kelan erityishoitotuen saajille oikeuden sosiaalihuollon palvelujen tarpeen arvioinnin. Kunnan pitää lain mukaan järjestää palvelutarpeen arviointi viikon sisällä yhteydenotosta.
Uuden lain tarkoituksena on yhtenäistää kuntien käytäntöjä. Moni vanhus jää edelleen ilman apua, sillä palvelutarpeen arviointi edellyttää aktiivista yhteydenottoa.
Hoivatakuuta on erityisesti arvosteltu 80 vuoden ikärajasta. Se on korkea erityisesti miehille, sillä suomalaismiesten keskimääräinen odotus elinajalle on noin 75 vuotta.
– Hoivatakuu on luotu sen takia, että kunnilla oli hyvin erilaisia käytäntöjä siitä, miten vanhojen ihmisten palveluja yleensä tarjotaan ja millä tavalla huomataan, minkälaisia tarpeita kodeissa on. Halusimme luoda yhteiset pelisäännöt, kertoo peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.).
Kotona mahdollisimman pitkään
Siskokset Riitta ja Elsa Vahtola asuvat kaksistaan kotona. Hoitaja käy auttamassa arjen askareissa. Yksityinen hoivayritys järjestää palvelun yhdessä Haukiputaan kunnan kanssa.
– Touhuamme ja rupattelemme. On suihku- ja pesujuttuja, ja uutta on, että myös saunotellaan, kuvailee vastaava sairaanhoitaja Annakaisa Palomaa Sellina Oy:stä.
Hoivatakuulla pyritään myös siihen, että ikäihmiset pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Ministeri Hyssälä toivoo, että hoivatakuu säästäisi rahaa.
– Ilman muuta pitkässä juoksussa se tuo säästöjä. Varmastikin laitoshoidon tarve ikäihmisten kohdalla siirtyy, näin toivon, Hyssälä sanoo.
Hoivatakuu takaa siis selvityksen siitä, millaista apua ja millaisia palveluja ikäihminen tarvitsee. Mutta takaako hoivatakuu nimensä mukaisesti myös hoivan ja hoidon? Asiaa on ihmetelty muun muassa eduskunnassa.
– Hoivatakuu nimikkeenä on todella harhaanjohtava, koska se ei takaa hoivaa. Se takaa ainoastaan tuon palvelutarpeen arvioinnin ja kartoituksen. Kaiken lisäksi hoivatakuu vielä vaatii henkilön aktiivisen yhteydenoton tai hänen omaistensa aktiivisen yhteydenoton, arvostelee kansanedustaja Päivi Räsänen (krist.).
Ihmetystä on herättänyt myös se, kuinka moni yli 80-vuotias edes tietää hoivatakuusta, saati pystyy pyytämään selvitystä. Entä kuka takaa sen, että ikäihminen myös saa tarvitsemansa palvelut?
– Todellakin suurin ongelma on se, että vaikka sitten tuo palvelun tarve kartoitettaisiin, niin meillä ei ole mitään lainsäädäntöä, joka takaisi hänelle nämä palvelut, Räsänen sanoo.
Tuleeko laki liian myöhään?
Peruspalveluministerin mukaan hoivatakuusta on kuulunut kunnista myönteisiä kokemuksia. Ministeri myöntää, että ongelmiakin on ollut.
– No tietysti tämä resurssipula. Siellä saattaa kunnassa olla satoja uusia käyntejä ikäihmisten luona ja se on sitten pois muusta työstä se aika. Mutta mehän olemme myös myöntäneet tähän lisää valtionosuutta kunnille tänä vuonna 9 miljoonaa euroa, Hyssälä huomauttaa.
Tilastojen valossa tarkasteltuna hoivatakuulle voi antaa sapiskaa 80 vuoden ikärajasta. Suomalaismiehen elinajan odote on noin 75 ikävuodessa ja naisenkin 82:ssa. Voidaankin kysyä, kuinka paljon säästöjä hoivatakuulla todellisuudessa saadaan aikaan, kun iso osa ihmisistä ehtii kuolla ennen koko hoivatakuuikää.
Ruohonjuurityössä kokemukset hoivatakuusta ovat tähän asti tuntuneet lähinnä lakipykälien kosmeettiselta viilaukselta. Tietoa hoivatakuusta kaivattaisiin lisää.
– Hoivatakuusta ei juuri tiedetä. Juttelimme työporukan kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että tätä pitäisi tuoda enemmän esille. Hoivatakuun tiimoilta ei esimerkiksi meille ole tullut ollenkaan yhteydenottoja, kertoo vastaava sairaanhoitaja Annakaisa Palomaa.
Toimittaja: SUSANNA EKFORS