Akuutin arkisto
10.10.2006
Munuaisvaurioiden ennakointiin kehitellään kotitestiä
Helsingin yliopistossa kehitetään munuaisvaurioiden varhaisdiagnostiikkaa. Tavoitteena on tuoda aikanaan markkinoille helppokäyttöinen ja luotettava testi, joka soveltuisi myös kotikäyttöön ja helpottaisi muun muassa diabetesta sairastavien terveydentilan seurantaa.
Seitsemän kymmenestä kuolee äkillisesti
Euroopassa jonkinasteista munuaisten vajaatoiminta sairastaa jo kaksitoista prosenttia väestöstä, ja mikä hälyttävintä, tätä tautia sairastavista 70 prosenttia kuolee äkilliseen sydänsairauteen tai aivoinfarktiin ennen kuin päätyy dialyysihoitoon.
– Tyyppi2- eli aikuistyypin diabetes lisääntyy tällä hetkellä kaikkialla maailmassa voimakkaasti. Diabetes sellaisenaan lisää sydän- ja verisuonitautiriskiä useampikymmenkertaiseksi. Toisaalta sitten kun diabeteksen seurauksena munuainen on vaurioitunut ja virtsassa tavataan valkuaista, nousee riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin yli 100-kertaiseksi, kertoo dosentti Harry Holthöfer, joka koordinoi hanketta.
– Yksi tämän hetken suurimpia haasteita on se, että jopa 70 prosenttia sydäninfarktin sairastaneista sairastaa tietämättään diabetesta. Heillä olisi saattanut olla ensimmäiset diabeteksen sokerimetabolian epätasapainon merkit löydettävissä.
Munuainen ikkuna sydän- ja verisuoniterveyteen
Munuaissairaudet lisääntyvät kaikkialla maailmassa 6-8 prosentin vuosivauhdilla. Kysymys ei ole ainoastaan dialyysihoidon ja munuaisensiirtojen lisääntyvästä tarpeesta, sillä munuaisten vajaatoiminta kielii myös sydän- ja verisuoniongelmista. Äkillisten sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja munuaissairauksien välillä on selvä yhteys.
Jos munuaisia rappeuttava sairaus havaittaisiin jo alkuvaiheessa, taudin etenemistä voitaisiin hidastaa ja osa vakavista vaurioista voitaisiin ehkäistä.
– Viime vuosina on selvästi käynyt ilmi, että munuainen on avoin ikkuna sydän- ja verisuonitautien verisuonivaurioihin. Jotkut munuaisen kautta mitattavissa olevat merkkiaineet ennustavat tarkasti esimerkiksi sydäninfarktia.
– Munuaistoimintaa ja virtsaa tutkimalla me pystymme ennakoimaan potilaiden sairastumista. Näin voimme tavoittaa potilaat vuosi, kaksi ennen sairastumista, ja optimoida hoidon. Se, että pystyttäisiin parillakin vuodella siirtämään taudin puhkeamista, on todellinen säästö.
Munuaiset oirehtivat vasta kun puolet toiminnasta lakannut
Suomessa arvioidaan olevan jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka sairastavat tietämättään munuaissairautta. Munuaissairaus nimittäin aiheuttaa oireita vasta, kun puolet munuaisten toiminnasta on lakannut. Siinä vaiheessa sairauden etenemistä on vaikeaa enää pysäyttää tai hidastaa.
– Diabeteksen hoito vaatii tällä hetkellä Suomessa keskimäärin 12-15 prosentin panostuksen kokonaisterveydenhuollon kustannuksista. Diabeteksen hoitokustannuksista hyvin suuri osa kuluu nimenomaan munuaisvaurioiden hoitoon.
– Dialyysi- eli keinomunuaishoito on hyvin kallista. Se maksaa noin 50 000 euroa vuodessa potilasta kohti. Suomessa meillä on hyvä tilanne ja keinomunuaisyksiköitä on kattavasti koko maassa. Maailmanlaajuisesti munuaisvaurio on kuitenkin huomattavan eriarvoistava sairaus. Tällä hetkellä maailmassa 90 prosenttia keinomunuaishoitoa tarvitsevista potilaista jää kokonaan ilman hoitoa.
– Siksi on tärkeää keskittyä tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn, sanoo dosentti Harry Holthöfer.
Raskaustestin tapainen ja helppokäyttöinen testi
Uuden munuaisvauriotestin avulla pyritään tunnistamaan potilaat, joihin kohdistetaan tehokkaimmat ennaltaehkäisytoimenpiteet.
– Se, mihin toivomme pääsevämme, on kunnolliset merkkiaineet, jotka ennustavat munuaistaudin pahenemiseen tai sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä riskejä. Tavoitteemme on se, että pystyisimme mittaamaan näitä merkkiaineita näytteestä, yleensä siis virtsasta, ja tällä perusteella arvioimaan riskiä.
– Testin täytyy olla helppokäyttöinen ja mahdollisimman yksinkertainen myöskin tulkita. Pyrimme hyvin pitkälle raskaustestin tyyppiseen helppokäyttöiseen ja helppotulkintaiseen testiin, jonka avulla voitaisiin kotona määräajoin katsoa, onko riski kohonnut.
Mistä munuaisvaurioiden lisääntyminen johtuu?
Munuaissairaudet lisääntyvät selvästi kaikkialla maailmassa. Tällä hetkellä Euroopassa keskimäärin 10-12 prosenttia sairastaa jonkinasteista munuaisen vajaatoimintaa.
– Tämä on todella niitä miljardin taalan kysymyksiä tällä hetkellä. Näyttää siltä, että kaikkialla maailmassa lisääntyminen on alkanut suunnilleen vuonna 1985. Osaltaan parantunut diagnostiikka ja parantuneet hoitomahdollisuudet ovat tietysti voineet vaikuttaa. Joka tapauksessa on selvää, että munuaistaudit sellaisenaan näyttävät liittyvän samoihin riskitekijöihin kuin sydän- ja verisuonitaudit: korkea verenkolesteroli, tupakointi, korkea verenpaine, vähäinen liikunta ja liikalihavuus ovat selviä riskitekijöitä, toteaa dosentti Harry Holthöfer Helsingin yliopistosta.
– Asia vaatii ratkaisua ja on selvää, että ratkaisu ei voi olla dialyysimahdollisuuksien lisääminen tai munuaisensiirtojen lisääminen. Ratkaisu lähtee siitä, että ymmärretään paremmin munuaisen sairastumisen perusmekanismeja, ja sitä, miksi sydän- ja verisuonitaudeilla, diabeteksella ja munuaistaudeilla on tällä hetkellä jossain määrin tunnistamaton yhteys ja miten tilanne pystytään ratkaisemaan kunnolla.
– Me uskomme, että munuainen on kanava, jonka kautta pystytään saamaan riski selville riittävän varhain ja pystytään helppoon seulontamenetelmään, joka on kaikkien käytettävissä.
Asiantuntija:HARRY HOLTHÖFER, solubiologian dosentti, mikrobiologian erikoislääkäri, Helsingin yliopisto
Toimittaja: TIIA VÄRE