Akuutin arkisto
11.4.2006
Lääkekorvauskulut kasvavat vauhdilla
Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauskulut ovat nousseet vuosittain useilla prosenteilla, pahimmillaan jopa 10 prosentin vauhdilla. Näin korkean kasvuvauhdin arvellaan ajavan terveydenhuollon konkurssiin jo 20 vuoden sisällä.
Kulujen kasvua on yritetty hillitä lääkkeiden vaihtamisella halvempiin, vastaaviin valmisteisiin apteekissa. Tämän vuoden alusta leikattiin myös lääkkeiden tukkuhintoja ja pienennettiin Kela-korvauksia. Asiantuntijoiden mukaan hintojen leikkauksilla, kuten myöskään lääkevaihdolla ei kuitenkaan saada ongelmaan kestävää ratkaisua.
Lääkekorvaukset yli kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa
Suomalaiset ovat terveempiä kuin koskaan, mutta käyttävät yhä enemmän rahaa lääkkeisiin. Samalla kasvaa veronmaksajien lääkelasku. Potilaita on saman verran kuin kymmenen vuotta sitten, mutta lääkekorvaukset ovat samassa ajassa reilusti kaksinkertaistuneet.
- Väestö ikääntyy ja sairastuvuus lisääntyy, jolloin lääkehoitojen tarve kasvaa. Toisaalta on myös nähtävissä, että uusien lääkkeiden hinnat ovat paljon kalliimpia kuin ne ovat takavuosina olleet, toteaa professori Juhana E. Idänpään-Heikkilä, joka toimii Lääketieteen Tiedejärjestöjen kansainvälisen neuvoston (CIOMS) pääsihteerinä Genevessä Sveitsissä.
Epäeettistä lääkemarkkinointia
Asiantuntijoiden mukaan lääkekuluja lisää myös epäeettinen lääkemarkkinointi. Uudet kalliimmat lääkkeet syrjäyttävät valmistajien tehomarkkinoinnin vuoksi vanhoja, vaikka niilläkin usein pärjättäisiin.
- Meidän käsityksemme mukaan se on oikeudenmukaisuutta, että potilaalle saadaan hyvä hoitotulos aikaiseksi. Hinta on vasta toissijainen asia, vastaa toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen Lääketeollisuus ry:stä.
Toisaalta uusia lääkkeitä voidaan myös markkinoida yleislääkkeenä, vaikka sitä tarvitsisi vain pieni potilasryhmä. Kelan tutkimusosaston terveystutkimuksen päällikkö Timo Klaukan mukaan viimeisin suuren luokan esimerkki tällaisista lääkkeistä ovat uuden polven tulehduskipulääkkeet koksibit.
Suurimpia menoeriä suuret kansantaudit
Lääkekustannusten suurimpia menoeriä eivät ole superkalliit uudet syöpälääkkeet, vaan asia on akuutein suurten kansantautien hoitoon käytettävissä lääkkeissä.
- Jos otetaan esimerkiksi kolesterolin hoito, niin sitä voidaan menestyksellisesti hoitaa niin, että potilas maksaa siitä 100 euroa tai 500 euroa vuodessa. Jollekin Pihtiputaan mummolle on hyvä kertoa, että teillä on nämä vaihtoehdot ja että se sadan euron hoito auttaa teidän todennäköisesti aivan yhtä hyvin kuin se viidensadan euron hoito, Idänpään-Heikkilä sanoo.
- Jos markkinoinnissa onnistutaan siirtämään käyttö sinne kalliiseen, niin silloin koko hoito tulee kuusi kertaa kalliimmaksi, Idänpään-Heikkilä muistuttaa.
Lääketeollisuus ry:n tilastojen mukaan näin ei ole käynyt.
- Jos katsotaan vaikkapa viime vuotta, niin kolesterolilääkkeiden markkinat alenivat kaksi prosenttia eli ne menivät miinukselle, vaikka potilaiden määrä lisääntyi yksitoista prosenttia. Tämä osoittaa sen, että niiden hinnat on alentunut ja että lääkärit määräävät ainakin alkuvaiheessa näitä edullisia, jo patenttisuojan menettäneitä lääkkeitä, Lehtonen vastaa.
Lääketeollisuus: syynä monimutkainen korvausjärjestelmä
Lääketeollisuus ry:n mukaan lääkekorvaukset kasvavat nopeammin kuin lääkemyynti eikä lääketeollisuus siis ole syyllinen kustannusten nousuun.
- Viime vuonna lääkemyynti kasvoi vain pikkuisen päälle kolme prosenttia, kun samaan aikaan Kelan maksamat korvaukset kasvoivat yli kuusi prosenttia. Tämä johtuu meidän monimutkaisesta järjestelmästämme eli järjestelmä tuottaa itselleen enemmän menoa kuin mitä lääkemyynti lisääntyy, Lehtonen sanoo.
Lääketeollisuus vaatii korvausjärjestelmän uusimista siten, että rajalliset resurssit suunnataan kroonisista sairauksista kärsivien ja paljon kalliita käyttävien potilaiden hyväksi. Lääkekorvauksia maksetaan vuosittain noin 3,3 miljoonalle suomalaisille, joista miljoonan korvaukset jäävät Lääketeollisuus ry:n mukaan vähäisiksi yhteiskunnan kannalta.
- Kyllähän se niin on, korvaukset pitäisi suunnatta niille, joilla on suuret lääkemenot, Lehtonen linjaa
Järkeviä lääkevalintoja ja elintapamuutoksia
Asiantuntijoiden mukaan kehitys on hallittavissa järkevillä lääkevalinnoilla ja toisaalta myös sitouttamalla potilaat kansantautien edellyttämiin elintapamuutoksiin.
- Kustannukset nousevat uusien todella kalliiden tuotteiden johdosta ja sen vuoksi kaikki jarrutustoimenpiteet pitäisi löytää sieltä, miten entistä järkevämmin voisimme käyttää näitä kalliita, uusia lääkehoitoja, toteaa professori Juhana E. Idänpään-Heikkilä.
- Usein edistyminen lääkehoidoissa tapahtuu hyvin pienin askelin. Sen vuoksi useimmiten vain rajattu, pieni potilaskunta saa uudesta hoidosta todellisen edun. Tähän pitäisi mainonnan valvonnassa kiinnittää yhä enemmän huomiota. Sen, mitä sanotaan, pitäisi perustua nimenomaan tutkimusnäyttöön. Mielikuvamainonta sopii mielestäni erittäin huonosti lääkkeisiin, Idänpään-Heikkilä sanoo.
Aina ei lääkkeitä edes tarvittaisi eikä varsinkaan uusinta ja kalleinta.
- Elämäntapaohjaus on nykyisin aika hunningolla, vaikka sillä voitaisiin olennaisesti keventää lääkityksen tarvetta, sanoo tutkimusprofessori Timo Klaukka Kelan tutkimusosastosta.
Klaukan mukaan on samantekevää, mitä pillereitä syö, jos ei esimerkiksi kakkostyypin diabeetikko muuta myös elintapojaan.
Lääkärit avainasemassa
Lääkärit ovat avainasemassa lääkkeitä määrätessään. Terveyskeskuslääkärit kirjoittavat noin puolet Suomen lääkeresepteistä.
- Nykypäivänä ajankäytön tehokkuusvaatimukset vastaanottotilanteessa aiheuttavat sen, että myös lääkkeen määrääminen on aika vaativaa. Lääkärin pitää hyvin lyhyessä ajassa haastatella potilas, jutella hänen kanssaan, tutkia hänet ja sitten päätyä lääkkeenmääräämiseen ja muihin hoitoihin, kertoo terveyskeskuslääkäri Päivi Hiltula Härkätien terveyskeskuksesta Liedosta.
Vastaanotolla ei kuitenkaan kuulemma määrätä suoralta kädeltä sitä lääkettä, jonka valmistaja on viimeksi tarjonnut lääkärille kahvit.
- Lääkäreille järjestetään työpaikalla
lääke-edustustilaisuuksia, markkinointitilaisuuksia ja
lääkemainoksia lähetetään kotiin ja työpaikalle.
Nykyään ei kohdeyleisönä kuitenkaan ole pelkästään
lääkärit, vaan sen huomaa, että suurelle yleisölle
pyritään suoraan markkinoimaan lääkkeitä
sellaiseen tyyliin, että ota asia puheeksi lääkärisi
kanssa, kysy lääkäriltäsi, Hiltula muistuttaa.
Lääkekustannusten kasvun tulevaisuus
Mutta milloin korvauksissa ollaan tasolla, jota suomalainen lääkekorvausjärjestelmä ei enää kestä? Missä olemme, jos lääkekustannukset kasvavat seuraavat 20 vuotta neljällä, seitsemällä tai kymmenellä prosentilla vuodessa?
Näistä pienin kasvu voisi olla kestettävissä, mutta 10 prosentin vaihtoehto ajaisi terveydenhuollon konkurssiin. Asiantuntijat arvioivat, että pahimmalla 10 prosentin kasvuvauhdilla lääkkeisiin kuluu vuonna 2020 yhtä paljon rahaa kuin nyt koko terveydenhuoltoon.
- Olemme kuilun reunalla. Jos tämä sama kehitys jatkuu, niin seuraavan 50 vuoden kuluessa me emme voi enää turvata pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin mukaista terveydenhuoltoa ja sairasvakuutusta, Idänpään-Heikkilä ennustaa.
Apteekkijärjestelmää halutaan muuttaa
Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa muuttaa apteekkijärjestelmää. Ministeriön tavoitteena mm. alentaa lääkkeiden hintoja. Nykykäytäntö tulee väestön ikääntymisen ja lääkemenojen kasvun myötä liian kalliiksi sekä potilaille että veronmaksajille. Ministeriö poistaisi apteekkimaksun, joka tuo lääkkeen hintaan noin 7 prosentin lisän.
- Mielestäni meidän pitäisi tarkastella kriittisesti niinkutsuttua lääke-euroa eli sitä, kuka saa ja mitä lääke-eurosta. Tällä hetkellähän noin 60 prosenttia lääkkeen hinnasta menee lääkkeen valmistajalle, noin 20 prosenttia saa apteekki, noin 14-15 prosenttia ottaa valtio ja noin 3-4 prosenttia tukkukauppa, Idänpään-Heikkilä sanoo.
- Apteekin osuutta voitaisiin mielestäni harkita alaspäin, koska se on selvästi Euroopan keskitason yläpuolella. Myöskin valtionosuus, joka koostuu apteekkimaksusta ja arvonlisäverosta, voitaisiin harkita poistettavaksi. Nämä molemmat ovat pois Ruotsissa. Tällä tavoin nopean laskelman perusteella saavutettaisiin jo 10-20 prosentin lasku kustannuksissa.
Lääkkeet eivät ole pelkästään kulu
- Tähän täytyy muistaa se, että eivät lääkkeet ole pelkästään kulu, vaan lääkkeiden avulla vältetään esimerkiksi suuria sairaalakustannuksia. Sairaalassaoloajat ovat lyhentyneet hyvin paljon
- ne olivat 30 vuotta sitten keskimäärin 30 vuorokautta ja nyt ne ovat 5-6 vuorokautta - ja yhtenä pääsyynä tähän ovat nykyiset lääkehoidot, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen muistuttaa.
- Jos tehdään laskelmia ja katsotaan, onko investointi lääkehoitoihin ollut järkevä ja mitä muualta on säästynyt puhumattakaan elämän laadusta, niin uskoisin, että investointi uusiin lääkkeisiin on ollut erittäin kannattavaa, Lehtonen jatkaa.
- Minua huolestuttaa ehkä eniten se, että uusien lääkekeksintöjen määrä on romahdusmaisesti laskenut. Olen todella huolestunut siitä, miten voidaan turvata se, että edelleen kehitetään uusia hoitoja, koska se on meidän kaikkien kannalta välttämätöntä. Meillä on edelleen paljon sairauksia, joissa ei ole vielä riittävää hoitoa tai hoitoa lainkaan, Idänpään-Heikkilä sanoo.
Asiantuntijat:
JUHANA E. IDÄNPÄÄN-HEIKKILÄ, pääsihteeri, professori, Lääketieteen Tiedejärjestöjen kansainvälinen neuvosto (CIOMS)
TIMO KLAUKKA, terveystutkimuksen päällikkö, tutkimusprofessori, Kelan tutkimusosasto
JARMO LEHTONEN, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry
PÄIVI HILTULA, terveyskeskuslääkäri, Härkätien kuntayhtymä
Toimittaja: TIIA VÄRE