Akuutin arkisto
12.9.2006
Tarunomainen ja terveellinen omena
Ei omena kauas puusta putoa on tuttuakin tutumpi sanonta ja omena yksi maailman vanhimmista hedelmistä. Satonsa se on pudottanut jo tuhansien vuosien ajan.
Suomeen omena saapui 1100-luvulla ja sitä viljeltiin paljon vielä 1900-luvun alussa. Kylmät pakkastalvet tuhosivat kuitenkin suurimman osan omenapuista myöhemmin. Nykyiset omanpuulajikkeet kestävät paremmin kylmyyttä ja omenapuita voi kasvattaa jopa Lapissa.
Omenan terveelliset vaikutukset ovat antaneet hedelmälle sen tarunomaisen maineen. Sillä on ollut tärkeä merkitys niin uskonnossa, saduissa kuin rakkauskertomuksissakin. Omenaa on usein pidetty elämän symbolina.
- Germaanisessa mytologiassa Jumalat saavuttivat ikuisen elämän syömällä omenan Idunin puutarhasta. Vielä sitäkin aiemmin omena oli naiseuden ja hedelmällisyyden symboli, Venuksen, Afroditen ja Freian eli Euroopan kansojen rakkauden symboli, kertoo tohtori ja lääketieteen historioitsija Johannes Mayer Würzburgin yliopistosta Saksasta.
Myös lääketiede hyödynsi omenan terveysvaikutuksia jo keskiajalla.
- Luostareiden lääketieteessä kuuluisa Hildegard vin Bingen suositteli raakaa omenaa ruuaksi terveille, kun taas sairaille ja heikoille hän suositteli omenan syömistä säilöttynä tai paistettuna, Mayer jatkaa.
Kotimaiset omenat voi syödä kuorineen
Omena onkin melkoinen vitamiinien lähde vaikka suurin osa hedelmästä on vettä. Omena sisältää runsaasti C-vitamiinia, B1-, B2- ja B6-vitamiineja sekä E-vitamiinia. Lisäksi se sisältää hyvässä suhteessa hedelmä- ja rypälesokeria ja sopii siten myös diabeetikoille. Omena sisältää lisäksi arvokasta kuitua, joka edistää ruuansulatusta ja tasapainottaa veren kolesteroliarvoja.
Valtaosa omenan terveellisistä flavonoideista sijaitsee kuoressa. Kotimaiset omenat voi huoletta syödä kuorineen, koska niitä ei käsitellä säilöntäaineilla. Kotimaisesta sadosta pääsee nauttimaan elokuun puolesta välistä aina joulukuun alkuun asti. Tuontiomenat sen sijaan kannattaa kuoria tai ainakin pestä huolellisesti ennen syöntiä.
Vaikka omenoista löytyy monia erimakuisia ja -kokoisia lajikkeita, on tuoreen omenan vitamiinipitoisuus aina yhtä suuri. Se johtuu omenoiden optimaalisesta kasvuympäristöstä, mikä tarkoittaa, ettei puussa kasva liikaa omenoita. Suuremmissa omenissa on suurempi vesipitoisuus, mutta muuten erikokoiset omenat ovat keskenään tasalaatuisia. Happamat omenat sisältävät kuitenkin vähiten sokeria
Vitamiinit talteen
Varastointiin kannattaa myös kiinnittää huomiota, ettei omenoiden vitamiini- ja kosteuspitoisuus pääse laskemaan. Omenat on hyvä varastoida kukin lajike erikseen, kosteassa ja pimeässä sekä alhaisessa lämpötilassa, vain muutaman asteen nollan yläpuolella. Omenat tuottavat myös runsaasti kasvien hengityksessä syntyvää etyleeniä, joten omenoita ei kannata säilyttää etyleenistä kärsivien kasvien läheisyydessä.
Omena sopii hyvin ruoanlaittoon, leivontaan, säilöntään sekä mehustukseen ja hyviä omenareseptejä löytyy roppakaupalla. Useimmiten omena syödään kuitenkin sellaisenaan. Liekö toisella tutulla sanonnalla omena päivässä pitää lääkärin loitolla osuutta asiaan?
Asiantuntija: JOHANNES MAYER, tohtori, lääketieteen historioitsija, Würzburgin yliopisto, Saksa.
Toimittajat: BERND THOMAS, TERO KYLLÖNEN