Akuutin arkisto
17.1.2006
Ihminen - geenien vai oman toiminnan tuote?
Geeneistä on tullut monimerkityksisiä. Niistä puhutaan geenimanipulaation, periytyvien sairauksien ja ominaisuuksien yhteydessä. Aivotutkijat ovat kuitenkin löytäneet geenien toiminnasta paljon muutakin. Nykyään tiedetään, että niiden toimintaan vaikuttavat suuresti myös ihmisen oma toiminta ja ympäristö. Geenit toimivat oppimiskoneina ja lähdekirjastona yksilön jokaisen solun synnyssä, toiminnassa ja erilaistumisessa.
Ihminen kehittyy yhdestä ainoasta solusta erittäin herkäksi ja monimutkaiseksi yksilöksi. Noin 35 000 geenillämme on kehityksessä merkittävä tehtävä, mutta nyt tiedetään että ne eivät täysin määrääkään kohtaloamme, vaan voimme myös itse vaikutta niiden toimintaan.
- Toisin kuin muut elimet, aivot ovat tavattoman muovautuvat läpi koko elämän. Tottakai aivojen muovautuvuus, hermosolurakenteiden muuttuminen, on suurempaa esimerkiksi pikkulapsilla kuin aikuisella ja sikiöaikana, kertoo aivojen elinikäisestä muovautuvuudesta professori Kai Kaila Helsingin yliopistosta.
- Ikuisestikin elävä olento tarvitsisi geenejä. Geenit säätelevät solujen toimintaa ja erikoisesti niitten erilaistumista. Solut erilaistuvat sillä lailla, esimerkiksi hermosoluiksi ja lihassoluiksi, että niiden genomeista ilmentyy valikoivasti vain tietty osa eri kehitysvaiheissa. Mutta tämä valikoiva ilmentyminen jatkuu kaikkialla koko elämän ajan.
Geenit käsittelevät kokemuksiamme
Geenien tärkeää roolia korostaa myös se, että ne käsittelevät kokemuksiamme. Valtaosa geeneistä ilmentyy nimenomaan aivoissa, ja siksi oma toimintamme ja ympäristö vaikuttavat siihen miten tietyt aivoalueet ja niitä säätelevät geenit muokkaantuvat.
- Me kyllä rakennamme omien yksilöllisten geenien asettamissa rajoissa hyvin pitkälle itse itsemme. Me olemme hyvin paljon oman elämämme, toimintamme ja kokemustemme tuotteita, vahvistaa Kaila.
- Kaikki se mitä me ollaan tänään, se on materiaalismielessä meidän proteiinia. Ensi vuonna täysin uudet on tilalla, eli meidän geenisääntely pitää meitä yllä koko ajan siitä huolimatta, että meissä aineet vaihtuvat. Siis meidän kaikki rakenteet korvautuvat useasti hyvin paljon samalla. Nyt kuitenkin geenit sääntelevät myös muutosta jatkuvasti aikuisessa olennossa ja aivoissa tämä on uskomattoman nopeaa, sekunnin murto-osan kestoinen impulssi saattaa jo muuttaa geenien ilmentymistä.
Aivot pystyvät siis itse muokkaamaan itseään jatkuvasti. Vaikka geenit lasketaan vain kymmenissä tuhansissa, niin hermosoluja arvellaan olevan yli sata miljardia ja jokaisella niistä on tuhansittain yhteyksiä muihin hermosoluihin. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että esimerkiksi liikunta ja monipuolinen ympäristö lisäävät uusien hermosolujen tuotantoa terveellä aikuisellakin. Geenitoiminnan kannalta ei siis olekaan aivan sama miten elämäämme elämme ja kuinka kehoamme ja aivojamme käytämme.
Nykytietämyksen valossa myös professori Kaila on erityisen huolissaan jatkuvasti lisääntyvän virtuaalitodellisuuden vaikutuksista lasten ja nuorten aivoille. Aivot tarvitsevat aktiivisuutta ja sitä passivoivat pelit eivät niille tarjoa.
- Minulta kysytään usein, että onko totta, että ihminen käyttää vain hyvin pientä osaa aivoistaan ja suurin osa kapasiteettia jää käyttämättä. Minun vastaus on, että se riippuu ihmisestä, toteaa Kaila lopuksi.
Asiantuntija: KAI KAILA, professori, Helsingin yliopisto
Toimittaja: NINA KUJANSIVU