Akuutin arkisto
19.9.2006
Uudet alzheimerin taudin testit vahvistavat varhaista diagnoosia
Kuopion Meditekniassa on kehitetty uudet Alzheimerin taudin testit, jotka vahvistavat sairauden diagnoosin varsin luotettavasti jo taudin varhaisvaiheessa.
Sairauden tiedetään aiheuttavan aivomuutoksia, jotka johtuvat kahden valkuaisaineen, amyloidi- ja tau-proteiinin, käsittelyhäiriöstä. Muutokset näiden valkuaisaineiden pitoisuuksissa voidaan määrittää selkäydinnesteestä otetusta näytteestä.
- Näiden valkuaisaineiden määrät muuttuvat hyvin varhaisessa vaiheessa tautia eli tau-valkuaisen määrä nousee huomattavasti ilmeisesti sen vuoksi, että solujen kuollessa sitä vuotaa ulos solusta ja se päätyy selkäydinnesteeseen. Toisaalta amyloidi-määrä laskee selvästi ilmeisesti sen takia, että se alkaa sakkautua, lisääntyä aivoihin ja sitä ei normaalilla tavalla enää selkäydinnesteessä esiinny, Kuopion yliopiston neurologian professori Tuula Pirttilä kertoo.
SELVYYTTÄ EPÄVARMUUDEN TILALLE
Riittävän pitkälle edenneen Alzheimerin taudin suhteellisen luotettavaan toteamiseen riittävät yleensä muistitestit sekä aivojen magneettikuvat, jotka paljastavat muistin kannalta keskeisten aivo-osien surkastumisen.
Uusia selkäydinnestetestejä käytetään vain erikoistapauksissa. Niitä ovat Pirttilän mukaan hyvin varhainen vaihe, jolloin esiintyy kuitenkin merkittäviä muistihäiriöitä, mutta neurologin testeistä ei vielä saada yksiselitteisiä tuloksia. Testeistä on apua myös esimerkiksi masennuksen ja Alzheimerin taudin erotusdiagnostiikassa sekä silloin, kun taudinkuva on epätyypillinen.
Selkäydinnestetesteillä ei löydetä kaikkia Alzheimer-tapauksia. Ne kuitenkin vahvistavat sairauden diagnoosia etenkin silloin, kun molempien valkuaisaineiden pitoisuuksissa ilmenee poikkeavuutta.
Jatkuvat ja koko ajan pahenevat muistivaikeudet häiritsevät elämää, joten niiden syy tulee aina selvittää. Sairauden varhaisella toteamisella on suuri merkitys potilaalle ja hänen omaisilleen.
- Usein niin kauan, kun asiaa ei ole selvitetty, potilaat omaistensa kanssa ovat hyvin ahdistuneita ja hädissään. Se johtaa useimmiten terveydenhoitopalvelujen lisääntyneeseen käyttöön, koska toistuvasti hakeudutaan samojen oireiden takia tai jopa erilaisten akuuttikriisien yhteydessä vastaanotolle, kun kukaan ei ole sanonut mistä on kysymys, Pirttilä toteaa.
HOIDOT JA KUNTOUTUS KÄYNTIIN
Epävarmuuden päätyttyä sairastunut ja hänen omaisensa voivat suunnitella tulevaisuuttaan uudelleen. Myös hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa heti.
- Meillä on lääkityksiä, joilla voidaan pitkittää lieväoireista vaihetta. Myös yleisen terveydentilan hoito tällaisessa tilanteessa on entistä tärkeämpää, koska yleensä huonokuntoisuus joko sairauksien tai muitten syiden takia pahentaa tilannetta. Sitten on hyvä myös suuntautua tulevaisuuteen ja miettiä, minkälaisia asioita täytyy nyt tässä vaiheessa järjestellä, jotta saisi tehtyä ne juuri niin kuin itse haluaa, Pirttilä sanoo.
Testien kehittämisen ovat mahdollistaneet vuosia kestäneet laajat väestötutkimukset sekä pitkä tutkimussarja, jossa henkilön elinaikana otettua sekäydinnestenäytteen tulosta on voitu verrata kuoleman jälkeen todettuihin aivomuutoksiin. Pirttilä haluaakin lausua kiitoksensa kaikille tutkimuksiin osallistuneille.
Uusia testejä on tehty Mediteknian aivotutkimuskeskuksen laboratoriossa keväästä 2005 lähtien kaikkiaan noin 400. Keskukseen voi lähettää näytteitä kaikkialta Suomesta.
Asiantuntija: TUULA PIRTTILÄ, neurologian professori, Kuopion yliopisto.
Toimittaja: KIRSI SCHALI