Akuutin arkisto
21.3.2006
Nuoruus- ja aikuistyypin diabeetikot eriarvoisessa asemassa
Suomessa diabetesta sairastava saattaa joutua maksamaan hoidostaan itse huomattavan summan riippuen siitä, onko hänet diagnosoitu nuoruus- vai aikuistyypin diabeetikoksi. Ongelma liittyy eriarvoisuuteen uusien pitkävaikutteisten insuliinijohdannaisten, glargininsuliinin ja detemirinsuliinin, korvattavuudessa. Tyypin 1 diabeetikolle ne ovat erityiskorvattavia, mutta tyypin 2 diabeetikolle vain peruskorvattavia.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tyypin 1 diabeetikko maksaa glargin- ja detemirinsuliinista 3 euroa ostosta kohden, kun tyypin 2 diabeetikolta niiden hinnasta veloitetaan 58 prosenttia. Jälkimmäisen maksu määräytyy annoksen mukaan, joka voi vaihdella muutamasta yksiköstä satoihin, potilaasta riippuen.
Jako ykköseen ja kakkoseen keinotekoinen
Oulun terveyskeskuksen diabeteslääkärin Liisa Hiltusen mukaan diabeetikkojen jakaminen kahteen ryhmään ei ole aivan yksiselitteistä.
- Nuoruustyypin ja aikuistyypin diabetes ovat oikeastaan vain kirjon ääripäitä. Voisi sanoa, että ykköstyypin ja kakkostyypin välillä on itse asiassa lukematon määrä erilaisia diabetestyyppejä. Myös insuliinipuutoksen kehittyminen voi olla sen verran hidasta, että se ei ole vielä diagnoosihetkellä todettavissa ja joku ihminen on voinut saada tyypin 2 diagnoosin vaikka hänellä itse asiassa onkin tyypin 1 diabetes.
Hiltusen mukaan potilaat ovatkin lääkkeiden korvattavuusasiassa hyvin eriarvoisessa asemassa, vaikka saattavat tarvita yhtä lailla insuliinihoitoa. Suomessa tyypin 2 diabeetikoiksi diagnosoiduista sitä käyttää tällä hetkellä reilut 50 000 henkilöä.
Diabetes aiheuttaa maassamme vuosittain lähes 560 miljoonan euron hoitokustannukset, joista noin 90 prosenttia kertyy sen lisäsairauksien hoidosta. Hyvän sokeritasapainon tiedetään ehkäisevän lisäsairauksia molemmissa diabetestyypeissä.
Vaikutukseltaan tasaiset uudet insuliinijohdannaiset helpottavat hyvän hoitotasapainon saavuttamista. Niihin verrattuna perinteiset pitkävaikutteiset insuliinit ovat vain keskipitkävaikutteisia, mutta myös muita etuja löytyy.
- Yhden kohdalla vaikutuksen kesto on selkeästi pitempi kuin perinteisten keskipitkävaikutteisten insuliinien ja se on selvä etu. Näihin liittyy myös se, että näillä tulee ihan selkeästi paljon vähemmän matalia verensokereita, Hiltunen sanoo.
Asiantuntijatahot erityiskorvattavuuden puolella
Päätökset lääkkeiden erityiskorvattavuudesta tekee sosiaali- ja terveysministeriön alainen lääkkeiden hintalautakunta. Viimeisin päätös uusiin pitkävaikutteisiin insuliinijohdannaisiin liittyen tehtiin viime vuodenvaihteessa. Tuolloin glargininsuliinin erityiskorvattavuus hylättiin tyypin 2 diabeetikoilta jo toisen kerran peräkkäin, vaikka sekä Kelan että hintalautakunnan asiantuntijaryhmät olivat erityiskorvattavuuden myöntämisen puolella.
Laki kieltää lääkkeiden hintalautakuntaa kommentoimasta julkisuudessa yksittäiseen lääkevalmisteeseen liittyviä päätöksiä. Myyntiluvan haltijalle postitetuissa perusteluissa todetaan, että vaikka tutkimusnäyttö osoittaa lääkkeen olevan vaikutukseltaan tasaisempi kuin perinteinen keskipitkävaikutteinen insuliini, sen ei ole havaittu tehokkaammin parantavan verensokeritasapainoa. Valmisteen erityiskorvattavuus lisäisi vuotuista lääkekorvausmenoa noin 3,8 miljoonalla eurolla, joten siitä aiheutuvat lisäkustannukset olisivat huomattavat ja siitä saatavat lisähyödyt vähäiset suhteessa muodostuviin kustannuksiin.
- Viime vuonna oli budjetoitu uusiin erityiskorvattaviin lääkkeisiin 8,4 miljoonaa euroa ja siitä käytettiin vain 2,6 miljoonaa euroa, Hiltunen hämmästelee.
Rajoitukset hankaloittavat hoitoon liittyviä päätöksiä
Lääkekulujen omavastuuosuuksien vuotuinen maksukatto on tällä hetkellä 616 euroa 72 senttiä. Sen täytyttyä kaikista lääkkeistä peritään 1,50 euroa. Taloudellisesti huonossa asemassa olevan kukkarossa omavastuuosuus tuntuu.
- Useimmat tyypin 2 diabeetikot ovat monisairaita ja he joutuvat käyttämään lääkkeitä monen muun syyn vuoksi kuin sen korkean sokerin hoitoon eivätkä läheskään kaikki lääkkeet ole erityiskorvattavia. Lisäksi näille potilaille tulee paljon muita terveydenhuollon kuluja maksettavaksi.
Tällä hetkellä perinteiset keskipitkävaikutteiset insuliinit ovat erityiskorvattavia myös kakkostyypin diabeetikoille, mutta joidenkin kohdalla ne aiheuttavat voimakkaita yönaikaisia vaikutushuippuja ja toisaalta liian matalia verensokereita.
Rajoitukset tiettyjen valmisteiden korvattavuudessa hankaloittavat lääkäreiden hoitoon liittyviä päätöksiä, jotka tulee tehdä aina yksilöllisesti. Hiltusen mukaan diabeetikkojen kohteleminen näin eriarvoisesti on muualla Euroopassa harvinaista.
- Toki on maita joissa täytyy tehdä erityinen anomus, että tyypin 2 diabeetikko saa erityiskorvattavuuden, esimerkiksi Tanska. Käytännössä kuitenkin, kun asiantuntija eli hoitava lääkäri on tämän päätöksen tehnyt, niin tätä korvausta ei potilaalta enää evätä.
Asiantuntija: LIISA HILTUNEN, diabeteslääkäri, Oulun terveyskeskus
Toimittaja: KIRSI SCHALI