Akuutin arkisto
21.3.2006
Pidentääkö nälkä ikää?
Niukasti mutta monipuolisesti syövät eläimet elävät muita kauemmin. Toimisiko tämä sama ihmisellä? Miten vähiin kalorit pitäisi rajoittaa? Paljonko lisävuosia olisi luvassa?
IKÄÄNTYMINEN EI OLE VÄLTTÄMÄTTÄ SAIRAUTTA JA KURJUUTTA
Suomalaiset 90-vuotiaat onnistujat ovat eläviä todisteita siitä, että ikääntyminen parhaimmillaan ei ole sairautta, kurjuutta ja toiminta-kyvyttömyyttä. Mutta mikä on heidän pitkän ikänsä salaisuus? Voidaanko tähän kysymykseen löytää vastauksia tutkimalla vanhoista vanhimpia ja heidän elämäänsä?
- Olemme mukana isossa kansainvälisessä, EU-rahoitteisessa projektissa, jossa etsitään yli 90-vuotiaita sisaruspareja. Tällä haetaan juuri sitä, mikä on loksahtanut oikein tämän sisarusparin kohdalla, onko tullut vain valittua oikeat vanhemmat vai onko tehty jotain sellaista elämänkaaren aikana - oli se sitten kalorirajoitusta tai jotain muuta - mikä selittää sen, että juuri nämä kaksi ovat vielä hengissä, sanoo gerontologian professori Antti Hervonen Tampereen yliopistosta.
NIUKASTI SYÖVÄT ELÄIMET ELÄVÄT MUITA PIDEMPÄÄN
Biologisen vanhenemisen tahdit on kirjoitettu ihmisen perimään. Pitkä, terve elämä ei ole sattuman kauppaa. Se perustuu hyviin geeneihin, mutta edellyttää myös hyviä elintapoja.
- Vuonna 1937 eräät tutkijat joutuivat taloudellisiin ongelmiin ja niinpä he vähensivät koe-eläintensä ravintoa ja yllätys, yllätys, huomasivat, että hiiret ja rotat elivät noin 50 prosenttia pidemmän elämän. Eli kun koe-eläimet normaalisti kuolivat kolmen vuoden iässä, niin kaloreita vähentämällä saatiin aikaan 4,5 vuoden elinikä, Hervonen kertoo.
- On ihan totta, että hiiret ja rotat villissä luonnossa eivät tuskin koskaan pääsee vanhenemaan, koska siellä on kaikenlaiset saalistajat niitä vahtimassa, mutta jos vaikka pääsisivätkin, niin niillä ei koskaan ole luonnossa niin runsaasti ruokaa kuin laboratorio-olosuhteissa. Toisin sanoen on ihan aiheellisesti kritisoitu sitä, että jos meidän laboratoriokoe-eläimille annetaan koko ajan papanoita, niin ne itse asiassa syövät itsensä sairaiksi. Eli tämä kalorirajoitus onkin se normaali olotila, jossa tämä laji on aikanaan kehittynyt.
VOISIVATKO IHMISET PIDENTÄÄ ELÄMÄÄNSÄ SAMALLA TAVALLA?
Myöhemmin samanlainen koe toistettiin kärpäsillä, madoilla ja kaloilla. Myös kaikki nämä elivät tavallista vanhemmiksi kituutettuaan vähillä kaloreilla. Tällaiset tulokset saivat ikuisen nuoruuden tavoittelijat innostumaan: Voisivatko ihmiset kenties pidentää elämäänsä samalla tavalla?
1980-luvulla käynnistettiin kokeet sukulaisillamme apinoilla.
- Olin vuonna 1985 tekemässä tutkimusta Yhdysvalloissa, kun juuri nämä apinakokeet aloitettiin NIA:ssa (National Institute of aging). Siellä on kolmessa muussakin paikassa ollut käynnissä jo 20 vuotta nämä apinakokeet eli halutaan kädellisillä tehdä sama temppu.
- Tässä vaiheessa näyttää siltä, että nälässä pidetyt pärjäävät paremmin. Nälässä pidetyistä kymmenistä koe-eläimistä on kuollut vasta muutamia, kun taas niistä, jotka ovat saaneet banaaneja ja muuta muonaa rajoittamattomasti, on kuollut jo 1/3. Eli ainakin nämä reesusapinoilla ja gibboneilla tehdyt kokeet näyttäisivät siltä, että kyllä se voisi ihmiselläkin toimia, Hervonen toteaa.
IKUINEN PAINONVARTIJADIEETTI
Niukasti mutta monipuolisesti syövät eläimet ovat sairastuneet muita harvemmin ikääntymiseen liittyviin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin tai diabetekseen.
Vain pitkäaikaisesta energian-vajauksesta oli eläimille hyötyä. Ihmisellä se vastaisi ikuista painonvartijadieettiä. Mutta miten nälkä voisi lisätä ikää?
- Elimistö tottuu käyttämään vähemmän kaloreita ja silloin kaikki vilkkaan aineenvaihdunnan mukanaan tuomat haitat vähenevät. Esimerkiksi sisäinen härskiintyminen eli vapaiden radikaalien aiheuttamat vauriot vähenevät ja antioksidatiivinen puolustuskyky piristyy.
- Se parantaa sokeritasapainoa eli silloin ei pääse kehittymään insuliiniresistenssiä. Se parantaa myös immunologista eli bakteereja ja viruksia vastaan suunnattua puolustuskykyä ja säätelee aika monella tavalla geenien ekspressiota eli sitä, mitkä geenit toimivat milloinkin. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että se on ihmiselläkin elimistön optimaalinen olotila, Hervonen summaa.
IHMISEN ELÄMÄ KOLMINKERTAISEKSI?
Niin tai näin, on vaikea kuvitella, että ikuisuusdieetistä tulisi varsinaista villitystä, vaikka sen joskus osoitettaisiinkin pidentävän myös ihmisen elämää.
- Eräiden tutkijoiden huimat väitteet siitä, että ihminenkin saattaisi elää 300-vuotiaaksi, perustuvat yksinkertaiseen ekstrapolaatioon siitä, että jos kerran matokin elää kolminkertaisen määrän, niin miksi ei ihminenkin, mutta ei se valitettavasti ihan niin yksinkertaista näytä olevan, Hervonen rauhottelee.
- Toisaalta kaikki sellaiset strategiat, jotka vähäisessäkään määrin vähentävät elämän nautintoja, eivät toimi ihmisellä, koska me teemme mitä tahdomme ja viis veisaamme elämmekö 100 vai 150-vuotiaiksi.
- Ehkä jonain päivänä joku porukka osoittaa sen, että kyllä tämä toimii ihmiselläkin. Minä uskon niin, että mitä vähemmillä kaloreilla opetat elimistösi tulemaan toimeen, niin sitä vähemmillä vaurioilla selviät.
MIHIN TARVITAAN VANHAA MATOA?
Paitsi kalorirajoituksesta, ikälisää etsitään myös
- geeneistä: 10 vuoden ikäerosta 2-3 vuotta selittyy geenien vaikutuksella. Vanhenemista voitaisiin hidastaa joko sammuttamalla vanhenemisgeenejä tai siirtämällä meihin ikälisägeenejä, kunhan sellaisia ihmisestä tunnistetaan.
- telomeereista: Nämä kromosomien päässä olevat dna-jaksot lyhenevät aina, kun solu jakautuu. Telomeereja pidentämällä voisi vaikuttaa solujen elinikään.
- hormoneista: Hormonitankkauksella voidaan ehkä lykätä haitallisia vanhenemismuutoksia.
- antioksidanteista: Niiden on väitetty suojaavan soluvaurioilta ja estävän sairauksien puhkeamista.
- suolistobakteereista
- Maksimaalinen eliniän pidennys on eläintutkimuksissa saatu valikoimalla aina vanhimmaksi eläneiden matojen ja kärpäset jälkeläiset lisääntymään. Jos joku pikkumatonen elää normaalisti 21 päivää, niin tutkijat ovat tällä keinolla kehittäneet madon, joka elää 65 päivää, Hervonen toteaa.
- Voidaan tietysti aiheellisesti kysyä, mihin tarvitaan vanhaa matoa. Se tarvittiin osoittamaan se, että perimässä on ominaisuuksia, joiden avulla tietyissä olosuhteissa valikoitumalla elinikää voidaan pidentää.
IKÄÄNTYMISEN KANNALTA IHANTEELLINEN RUOKAVALIO
Mutta minkälainen olisi ihanteellinen ruokavalio ikääntymisen kannalta?
- Se on semmoinen, että mahtuu vielä kuusikymppisenä rippikoulupukuun, vastaa gerontologian professori Antti Hervonen Tampereen yliopistosta.
- Nyt kun me elämme tätä jääkaappikulttuuria ja meillä on koko ajan kehittyneissä maissa ravintoa yltäkyllin saatavissa, niin me itse asiassa ylensyömme itsemme kuoliaiksi. Toisin sanoen on niin päin, että meidän esi-isämme ovat olleet ihan kaiken aikaa nälässä ja silloin luonnonvalinta on tietysti suosinut sellaisia yksilöitä, jotka kestävät hyvin ne seitsemän laihaa vuotta. Eli on ihan järkevää ajatella, että myös ihmisellä olisi siellä taustalla tällainen mekanismi, joka hiljentää aineenvaihdunnan silloin, kun ravintoa ei ole.
JO NYT JATKOAJALLA
Provosoivimmat tutkijat lupailevat, että ymmärrämme pian ikääntymistä prosessina niin hyvin, että voimme kääntää ikääntymisen prosessin ja tämän päivän kuusikymppiset voivat hyvinkin elää jopa 1000 vuotta.
- Kyllähän se niin päin menee, että kun kerran evoluutio on aikanaan meidän genomimme luonut noin 30-40-ikävuotta varten, lisääntymisvaihetta varten, niin sopii vain ihmetellä, miten ihmeessä me näinkin pitkälle pystymme täällä ponnistelemaan. Eikä vieläkään ole mitään näyttöä siitä, että perimässä olisi joitain sellaisia osa-alueita, jotka määrätietoisesti pidentäisivät elinikää, vaan kyllä me olemme niin sanotusti jatkoajalla jo kuudenkympin jälkeen, Hervonen muistuttaa.
- Minusta se ihana perspektiivi on siinä, että ne lapset, jotka tulevat suurin joukoin elämään sinne 90-100 ikävuoden välille, ovat kaikki jo syntyneet.
Asiantuntija: ANTTI HERVONEN, gerontologian professori, Tampereen yliopisto
Toimittaja: TIIA VÄRE