Akuutin arkisto
21.3.2006
Terveyttä sipulista
Sipulilla menee nyt hyvin. Suomalainen syö sipulia keskimäärin kuusi kiloa vuodessa. Lajikkeissa piisaa valinnanvaraa.
- Yleisin ja varmasti kaikille tuttu sipuli on keltasipuli eli kepasipuli. Mutta sitten löytyy paljon vähän erikoisempiakin sipulilajikkeita, esimerkiksi salaatteihin sopiva, miedon makuinen hopeasipuli sekä vaikkapa kastikkeisiin sopiva hienostuneen makuinen salottisipuli. Lisäksi paljon käytettyjä ovat myös moneen sopivat puna- ja valkosipuli, kertoo elintarvikeneuvoja Marja Vehnämaa Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta.
Vihannestiskien laajasta valikoimasta löytyy myös muun muassa ruohosipulia, kevätsipulia, purjosipulia ja helmisipulia. - Ruohosipulia pystyy kasvattamaan vaikka koko talven ikkunalaudalla. Ja näin keväisin voi myös laittaa keltasipulin multaan ja ruukkuun ikkunalaudalle, ja saada siitä tuoretta kevätsipulin vartta salaatteihin ja voileivän päälle, vihjaa Vehnämaa.
Voi itkut!
Sipuli sisältää paljon aromaattisia öljyjä, jotka pääsevät sipulista pois, kun sipulin pinta rikotaan. Nämä sulfidipitoiset aineet aiheuttavat silmien kirvelyn ja itkettävän vaikutuksen. - Se on itse asiassa alun perin ollut sipulin oma puolustuskeino meitä ihmisiä ja muita eläimiä vastaan, että sipulista olisi tajuttu pysyä irti, naurahtaa elintarvikeneuvoja Vehnämaa.
Koska sipulista ei tässä tapauksessa kuitenkaan haluta pysyä erossa, paras apu välttää itkeminen on käyttää leikkaamisessa mahdollisimman terävää veistä.
Suurmiesten tuntema
Mainintoja sipulin terveysvaikutuksista löytyy jo historiankirjoista. Kerrotaan, että tuhansia vuosia sitten kiinalaiset käyttivät sipulia ruoanlaitossa. Hyvin säilyvää sipulia pakattiin mukaan myös niin pyramidien rakennusmiesten ruoaksi kuin pitkille merimatkoillekin.
- Merimiehet saivat entisaikaan pidettyä keripukin loitolla syömällä pitkillä merimatkoilla sipulia ihan sellaisenaan. Myös Aleksanteri Suuren ja Kustaa Vaasan kerrotaan tunteneen sipulin terveysvaikutukset ja hankkineen sipulia miehistönsä ravinnoksi. Ja vielä tänä päivänäkin sipulilla on merkitystä meidän C-vitamiinin saantiimme, mainitsee Marja Vehnämaa.
Kuuma sipulimaito on ollut perinteinen flunssalääke kautta aikojen. Tieteellisissä tutkimuksissa sipulista on löydetty myös flavonoideja, joiden on todettu vaikuttavan sydän- ja verisuonitautien sekä syöpäsairauksienkin synnyn ehkäisyyn. Lisäksi sipulin on havaittu alentavan kolesterolia.
Moneen sopiva
Sipuli on neljänneksi suosituin kasviksemme. Kärkisijaa pitävät tomaatti, porkkana ja kurkku. Sipuli sisältää paitsi C-vitamiinia, myös jonkun verran kuituja. Sipuli sopii liha-, kala- ja kasvisruokien kanssa, ja sitä voi käyttää niin raakana, kuullotettuna kuin haudutettunakin.
- Sipulissa olevat flavonoidit kestävät hyvin kuumennusta, ja myös C-vitamiini säilyy suhteellisen hyvin. Semmoinen hyvä annos päivittäiseen ruokavalioon olisi noin ruokalusikallinen hakattua sipulia. Se ei ole kovin paljon, ja varmaan tavoite aika suurella osalla meistä täyttyykin, toteaa elintarvikeneuvoja Marja Vehnämaa.
Asiantuntija: MARJA VEHNÄMAA, elintarvikeneuvoja, Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus
Toimittaja: TITTA LAHTINEN