Akuutin arkisto
26.9.2006
Geeniterapia - uusia ase syöpää vastaan?
Syövän geeniterapian mahdollisuuksia on tutkittu laboratorio-oloissa jo toistakymmentä vuotta. Parin viime vuoden aikana on tehty myös ensimmäiset isot kliiniset tutkimukset ihmisillä.
Nyt tutkijat odottavat, että geeniterapiatutkimukset päästäisiin siirtämään laboratoriosta ihmisiin todenteolla, sillä syöpä yleistyy koko ajan.
- Syöpä on vakava ja yleinen sairaus. Arvioidaan että yli puolet suomalaisista tulee sairastumaan syöpään. Sitä mukaa kun verisuonitauteihin kuolleisuus vähenee - johonkinhan ihmisten pitää kuolla - niin syöpään kuoleminenkin lisääntyy. Voi olla, että jopa kolmannes meistä tulee kuolemaan syöpään, kertoo dosentti Akseli Hemminki.
Vähän sivuvaikutuksia
Hemminki vetää geenihoitoja syöpään kehittävää tutkimusryhmää Helsingissä Biomedicumissa. Geeniterapiassa syöpäsoluihin siirretään hoitogeeni, jolla korvataan solujen omia viallisia, syöpää aiheuttavia geenejä. Hemminki korostaa, ettei geeniterapiassa ole kyse geenien manipuloinnista, vaan siinä hoitogeenejä viedään kohteeseen tai kohteen lähelle tuottamaan hoitavaa molekyyliä.
Hoitogeeni voi olla peräisin ihmisestä, eläimestä, bakteerista, hiivasta tai viruksesta. Verrattuna muihin yleisesti käytettyihin syövän hoitoihin geeniterapian sivuvaikutukset ovat olleet varsin vähäisiä, eikä tiedossa ole kuolemantapauksia hoitojen vuoksi.
- Perinteisessä lääketieteessä lääkkeitä pitää ottaa aamuin illoin tai joskus jopa tiheämmin. Geeniterapiassa voidaan viedä geenejä, jotka tuottavat hoitomolekyyliä, sinne kohdealueen lähelle, Hemminki kuvailee.
Tuoreissa kliinisissä tutkimuksissa on osoitettu, että laboratorioteoriat toimivat ihmisessäkin, jos geenisiirto on tehokas. Geeniterapia ei ole ihmelääke, mutta sen toivotaan olevan uusi, tehokas ase taistelussa syöpää vastaan muiden hoitojen rinnalla.
- Jos geenisiirtotehokkuus on hyvä, niin syöpäsolut kuolevat ihan niin kuin ne kuolevat laboratoriossakin. Viimeisen parin vuoden aikana on valmistunut kliinisiä tutkimuksia, joissa on osoitettu, että tämä hyödyttää ihmisiä. Osa potilaista saattaa jopa parantua syövästä ja monet elävät pidempään tautinsa kanssa, Hemminki kertoo.
EU jarruttaa kehitystyötä
Jos tutkijat haluavat sormet syyhyten päästää työnsä tulokset laboratorioiden ulkopuolelle, miksi geeniterapialääkeitä ei jo voisi saada apteekista? Syy löytyy vuonna 2004 voimaan tulleista EU-direktiiveistä. Niiden vuoksi tarvitaan lupia toisensa perään ja paljon paperityötä, ennen kuin tutkimus pääsee lähellekään ihmisiä. Direktiivien tarkoitus on muun muassa hillitä lääketeollisuuden kilpavarustelua, mutta samalla ne estävät riippumattomien tutkimuslaitosten työn vakavissa taudeissa, joihin ei vielä ole olemassa tehokkaita hoitokeinoja. Muu maailma kulkee syövän geeniterapiassa Euroopan edellä.
- Esimerkiksi Kiinassa on hyvin dynaamisesti pystytty ottamaan käyttöön tämmöisiä uuden teknologian hoitoja. Siellä on mahdollista mennä apteekkiin ja ostaa geeniterapiavalmisteita, Hemminki sanoo.
Euroopan maissa samaan päästäneen viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Aika voi olla liian pitkä sellaiselle syöpäpotilaalle, joka olisi valmis kokeilemaan uutta hoitoa viimeisenä keinonaan tai joka haluaisi osallistua syövän geeniterapian tutkimuksiin vapaaehtoisesti.
- Yleensä lääketieteessä ajatellaan niin, että kun on vakava sairaus, ovat hoidot dramaattisempia ja että saattaa olla isompi riski haittavaikutuksille. Mutta yleensä näillä ihmisillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Silloin kun kuolema katsoo ihmistä silmiin, silloin on yleensä myös valmis ottamaan riskejä.
Lisätietoja tutkimuksista saa Biomedicumin kotisivuilta osoitteesta: http://www.biomedicum.fi/
Asiantuntija: AKSELI HEMMINKI, Biomedicum Helsinki
Toimittaja: SUSANNA EKFORS