Akuutin arkisto
28.2.2006
Terveyspalvelut remonttiin
Suomalaisen terveydenhuollon palvelujärjestelmä kaipaa nopeasti remonttia. Nykyjärjestelmä nielee enemmän rahaa, kuin mihin kunnilla ja valtiolla on varaa.
Myös väestön ikääntyminen sekä hoitohenkilökunnan eläköityminen tuovat paineita. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teettämän selvityksen mukaan nykyinen järjestelmä on liian hajanainen ja toiminnoissa on päällekkäisyyksiä. Kainuussa on jo saatu kokemuksia siitä, kuinka toimintojen yhdistämisellä kuntien kesken voidaan hillitä menokierrettä.
Vajaan kolmen tuhannen asukkaan Vuolijoki on mukana uudistuksessa, jossa terveydenhuollon hallintoa on yhdistelty usean kunnan kesken. Vaikka terveyspalvelujen remontti on koettu Vuolijoella tarpeelliseksi, on toimintojen yhdistymisestä koitunut myös ongelmia. Esimerkiksi kaikki tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia.
- Näissä hallintouudistuksissa pitäisi aivan aluksi katsoa, että ollaan samassa sairauskertomusjärjestelmässä ja että yhteensopivuus on tehty niin, että sairauskertomuksen sisältä pääsee katsomaan tietoja, huomauttaa lääkäri Taina Huusko Vuolijoen terveyskeskuksesta.
Kainuun mallissa mukana olevien kuntien terveyskeskukset sekä Kainuun keskussairaala toimivat nyt saman hallinnon alla. Viime vuoden alussa alkaneella uudistuksella on jo onnistuttu hillitsemän menokierrettä. Aiemmin Kainuun kunnissa terveysmenot kasvoivat yli seitsemän prosenttia vuodessa. Nyt nousu on enää yhden prosentin luokkaa.
Useita vaihtoehtoja
Asiantuntijoiden mukaan muun muassa Kainuun kaltaisia malleja tarvitaan tulevaisuudessa, sillä nykyinen terveyspalvelujärjestelmä on pirstaleinen ja nielee liikaa rahaa.
- Me tiedämme, että julkisen sektorin, siis valtion ja kuntien kautta, ei pystytä pumppaamaan niin paljon lisää rahaa järjestelmään, mitä näyttäisi kuntien kustannuskehitys edellyttävän, sanoo professori Juha Kinnunen Kuopion yliopistosta.
Myös väestön ikääntyminen aiheuttaa paineita tulevaisuuteen. Kun hoitohenkilökuntakin alkaa siirtyä joukolla eläkkeelle, syntyy joillekin alueille kova työvoimapula.
- Se on raaka tosiasia, että jos katsotaan nyt olevaa hoitohenkilöstöä, lääkäreitä, hoitajia ja muita ammattilaisia, on heistä vuonna 2015 lähes puolet eläkkeellä, Kinnunen kertoo.
Mutta mistä lääke tulevaisuuden uhkakuviin? Vaihtoehtoja on ainakin kolme. Ensinnäkin pikkukunnat voisivat yhdistää toimintojaan niin, että perusterveydenhuolto järjestettäisiin laajemmalle väestöpohjalle, esimerkiksi noin 25 000 asukkaan alueelle. Toisessa vaihtoehdossa sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito yhdistettäisiin ja malli toimisi vaikkapa koko läänin tai maakunnan alueella, kuten Kainuussa. Kolmannessa vaihtoehdossa muodostettaisiin vieläkin suurempia yksikköjä. Voisi olla jopa mahdollista, että koko Suomessa olisi vain yksi, esimerkiksi Kelan kaltainen organisaatio, joka järjestäisi palvelut.
- Varmaa on, että mikään niistä ei yksin toimi. On turha kuvitella, että Suomessa voitaisiin pärjätä vain yhdellä mallilla, tämä maa on niin erilainen ja erilaisuus vain lisääntyy. Tarvitaan näiden yhdistelmiä, sillä se mikä toimii toisessa paikassa ei toimi välttämättä toisessa, Kinnunen selventää.
Kipeitäkin ratkaisuja
Vuolijoella Kainuun uusi hallintomalli tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että röntgenpalveluja tarvitsevan on matkustettava 44 kilometrin matka Kajaaniin. Myös ikääntyneiden vuodeosasto lopetetaan.
- Jos potilaat tarvitsevat vuodeosastohoitoa, niin tästä lähetetään joko Kainuun keskussairaalaan päivystysklinikalle tai suoraan Kajaaniin terveyskeskuksen akuuttiosastolle. Tämä on minusta kaikkein vaikein asia tässä, että on paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät ole kotikuntoisia, mutta jotka voitaisiin hoitaa kyllä aivan tässä paikan päällä, sanoo lääkäri Taina Huusko.
Vaikka uudistukset tuovatkin vääjäämättä myös kipeitä ratkaisuja, ovat asiantuntijat sitä mieltä, että päätöksiä terveyspalvelujen remontista on ryhdyttävä tekemään heti. Laskelmien mukaan nykyinen järjestelmä ei tällaisenaan kestä välttämättä kymmentä vuotta kauempaa.
- Tässä mielessä aikaa hukattavaksi ei ole yhtään. Jos nyt ryhdytään tekemään päätöksiä, niin vuonna 2008, 2009 tai 2010 meillä on jollain tavalla uudistettu systeemi. Todella sielustani toivon, että valtioneuvosto ja monet muut tahot valmistelevat palvelurakenneuudistuksia, ja saisivat syntymään peruslinjaukset nyt, koska niiden toteuttaminen kestää viisi vuotta vähintään, laskee Juha Kinnunen Kuopion yliopistosta.
Eduskunnan tulvaisuusvaliokunnan teettämä selvitys Suomen terveydenhuollon tulevaisuudet (pdf-tiedosto): http://www.eduskunta.fi/fakta/julkaisut/ekj8_2004.pdf
Asiantuntija: JUHA KINNUNEN, professori, Kuopion yliopisto
Toimittaja: SUSANNA EKFORS