Akuutin arkisto
28.3.2006
Vauvojen hapenpuutosta hoidetaan viilennyspatjan avulla
Oulun yliopistollinen sairaala on mukana kokeilemassa uutta hoitomuotoa harvinaisen ja vastasyntyneille vakavan hapenpuutoksen hoitoon.
- Jos kyseessä on täysiaikaisena syntynyt lapsi, jolla näyttää synnytys edistyneen normaalisti, mutta sitten syystä tai toisesta tulee hapenpuute ja lapsi syntyy hyvin huonokuntoisena eli hän jää tajuttomaksi, hänellä on mahdollisesti kouristeluja, niin tällaisessa tilanteessa täytyy ensimmäisten tuntien aikana aloittaa viilennyshoito, selittää lastentautiopin professori Mikko Hallman Oulun yliopiston lastentautien klinikalta.
Viilennys vähentää energian tarvetta
Viilennyshoidossa vauvan ruumiinlämpö lasketaan useaksi päiväksi 33-34 asteeseen. Hoidon taustalla on mielenkiintoisia havaintoja kylmän ja hapenpuutteen välisestä suhteesta.
On tiedetty jo pitkään, että jos ihminen hukkuu kylmään veteen, niin hän kestää pidempään hapen puutetta. Samalla tavalla on todettu, että vastasyntyneet lapset, joita ei ole saatu virvoitettua, saattavat lähteä hengittämään itse, kun heidän ruumiinlämpötilansa laskee.
- Se on selvää, että viilennys vähentää lisähapen tarvetta eli toisin sanoen se vähentää energian tarvetta. Akuutissa hapenpuutteessa tulee nimenomaan energiavajaus ja se lienee yksi suuri syy, joka johtaa aivosolujen kuolemaan. Sitä me pyrimme ehkäisemään viilennyshoidon avulla, kertoo Hallman
Täysiaikaisena syntyneille lapsille
Viilennyshoidossa vauva nukkuu teho-osastolla erikoisvalmisteisella patjalla, joka pitää kehon lämpötilan tasaisen viileänä. Uutta hoitoa voidaan käyttää täysiaikaisena syntyneisiin lapsiin ja se täytyy aloittaa 6 tunnin kuluessa lapsen syntymästä.
- Näillä lapsilla on useimmiten myös muita elinvammoja, kuten sydämen toiminnan vajausta. Heillä on hengitysvaikeuksia ja he tarvitsevat usein respiraattoria samanaikaisesti. Tämä hoito on kohtuullisen vaativaa, Hallman selittää.
Vaikeaan hapenpuutteeseen liittyvät keskushermoston oireet ja erilaiset yleisoireet voivat johtaa vakavaan pysyvään vammautumiseen tai jopa kuolemaan.
- Vaikeasti asfyksisia lapsia syntyy noin kaksi tuhannesta eli se on suhteellisen harvinainen asia. Noin puolet niistä lapsista joko vammautuu vakavasti tai kuolee.
Lupaavia tutkimuksia
Tähän asti vaikeasta hapenpuutteesta kärsiviä lapsia on hoidettu perinteisesti oireen mukaan.
Alustavat tutkimustulokset uudesta hoitomenetelmästä ovat varsin lupaavia. Nykyisten tietojen mukaan hoito vähentää vakavaa vammautumista ja kuolemaan kolmanneksella.
- Voidaan ajatella, että kyseessä on pieni ryhmä, mutta toisaalta tällaisia henkilöitä on meidän yhteiskunnassamme tällä hetkellä ehkä tuhatkunta ja he ovat vaikeasti vammautuneita. Se pistää miettimään. Näillä lapsilla on koko elämä edessään ja näin sattuu ensimmäisten tuntien aikana. Onneksi voimme oikealla hoidolla sitä tilannetta parantaa, Hallman sanoo.
Edelleen hoitokokeilu
Uusi hoitomuoto ei ole sinänsä aivan uusi. Sitä on käytetty aiemmin muun muassa aikuisten tiettyjen äkillisten aivosairauksien hoitoon. Hoitomenetelmästä on olemassa kaksi kansainvälistä alustavaa tutkimusta, jotka ovat varsin lupaavia.
Tutkimukset kaipaavat Hallmanin mukaan kuitenkin vielä lisää varmistusta, vaikkakin ne osoittavat, että viilennyshoito suojaa vaikean hapenpuutteen aiheuttamilta vaurioilta.
- Tämä hoito on edelleenkin kokeilu. Ensiksi täytyy tehdä nämä isot hoitokokeet ja myöskin seurata lapsia ja sen vasta jälkeen on johtopäätöksien aika, Hallman muistuttaa.
Asiantuntija: MIKKO HALLMAN, lastentautiopin professori, Oulun yliopiston lastentautien klinikka
Toimittaja: TIIA VÄRE