Akuutin arkisto
28.3.2006
Huippu-urheilijoilla kuluu paljon lääkkeitä
- Minullahan oikeastaan se ainut syy minkä takia olen joutunut kipulääkkeitä ottamaan on tuo penikkatauti. Nykyään kun harjoittelu on niin kovaa, niin aika säännöllisesti joutuu juoksuharjoitteluun lääkkeitä käyttämään, kertoo oululainen maajoukkueaituri Janne Mäkelä.
Urheilijan arki ei ole aina kivutonta ja lääkkeitä otetaan jos jonkinlaiseen kipuun ja kolotukseen. Lisäksi urheilijoita vaivaavat erilaiset allergiat ja monista syistä johtuvat rasitusastmat.
Proviisori Antti Alaranta on väitöstyössään tutkinut huippu-urheilijoiden reseptilääkkeiden käyttöä. Hänen mukaansa urheilulajilla on suuri vaikutus siihen millaisia lääkkeitä urheilijat käyttävät.
- Allergialääkkeet oli eniten käytetty lääkeaineryhmä kokonaisuudessaan ja kestävyyslajien urheilijat käyttivät näitä selvästi enemmän kuin muut lajityypit.
- Tulehduskipulääkkeitä puolestaan sitten nopeus- ja voimalajien urheilijat käytti moninkertaisesti enemmän kuin muiden lajien urheilijat. Kestävyys- ja joukkuelajien urheilijat käyttivät puolestaan melko yleisesti astmalääkkeitä.
Lääkkeitä otetaan myös varmuuden varalta
Alarannan väitöstutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 450 Suomen olympiakomitean valmennustukea vuonna 2002 saanutta urheilijaa. Lähes 75 prosenttia urheilijoista oli käyttänyt jotain reseptilääkettä tutkimusta edeltäneen vuoden aikana.
Muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna urheilijat söivät reilusti enemmän lääkkeitä. Tulehduskipu- ja astmalääkkeitä kului kolme ja puoli kertaa sekä allergialääkkeitä ja antibiootteja yli kaksi kertaa enemmän kuin verrokkiryhmällä. Aina lääkkeitä ei edes oteta varsinaisiin kiputiloihin.
- Osaa lääkkeistä käytetään varmaankin vähän ennaltaehkäisemään tai varmuuden varalta. Todennäköisesti antibiootteja ainakin käytetään hyvin herkästi, jos vähän nenä menee tukkoon, niin otetaan vähän ennaltaehkäisevästi sitä, epäilee Alaranta.
Lääkkeistä haittavaikutuksia
Lääkkeiden käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä kaikilla lääkkeillä on omat haittavaikutuksensa. Joka viides urheilija raportoi saaneensa jonkinlaisia haittavaikutuksia tulehduskipulääkkeistä.
- Joskus on maha ollut kipeä ja joskus myös huimausta ollut. Sanotaanko, että se huimaus ei kovin mukava ole kun lähtee juoksemaan, silloin on kyllä vähän vaikeaa juosta, kertaa Mäkelä omia kokemuksiaan haittavaikutuksista.
- Kaikki mahdolliset välittömät sekä pitkäaikaiset haitat tulisi ottaa huomioon myös urheilijoiden lääkkeiden käyttöä suunniteltaessa. Esimerkiksi kipulääkkeillä on jo vaikutusmekanisminsa puolesta yleisesti vatsahaittoja ja ruuansulatuskanavan ärsytystä. Tulehduskipulääkkeet vaikuttavat myös proteiinisynteesiä estävästi. Jos näitä lääkkeitä pitkäaikaisesti käyttää, niin harjoitusvaste voi heikentyä, listaa Alaranta haittavaikutuksia.
Lääkkeillä voi siis olla maksimaalista suorituskykyä heikentävä vaikutus. Lääkkeiden käyttö saattaa myös viivästyttää loukkaantuneiden urheilijoiden paluuta kilpakentille, sillä tulehduskipulääkkeiden on todettu hidastavan rasitusmurtumien sekä jänne- ja lihasvammojen paranemista.
"Pienempi paha"
Miksi urheilijat kuitenkin lääkkeitä käyttävät vaikka haittavaikutuksia niin paljon esiintyy?
- Toinen vaihtoehto on joko lopettaa juokseminen tai sitten mennä leikkaukseen. Ja kun on pari leikkausta käynyt akillesjänteiden takia, niin en kovin helposti ja köykäisin perustein olisi lähdössä leikkauttamaan mitään paikkoja. Leikkauksissakin on omat komplikaatiovaaransa ja aina ne eivät välttämättä onnistu.
- Pienempi paha se on ottaa muutama tulehduskipulääke, kun lähteä leikkaukseen tai sitten lopettaa koko uransa. Mieluummin sitä kuitenkin vielä juoksee, kertoo Mäkelä omista syistään ottaa tulehduskipulääkkeitä.
Urheilijoiden lääkkeiden käyttöä on tutkittu myös kansainvälisesti. Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000 joka neljäs urheilija käytti tulehduskipulääkkeitä ja joillakin käytetyt annokset ylittivät suositellut hoitoannokset selvästi. Johtopäätöksenä urheilijoiden tulehduskipulääkkeiden käytöstä todettiin: vaarallista ylikäyttöä.
Asiantuntija: ANTTI ALARANTA, proviisori, farmasian tiedekunta, Helsingin yliopisto
Toimittaja: TERO KYLLÖNEN