Akuutin Arkisto
1.5.2007
Kosmetiikan haitat
Houkuttaisihan se uskoa mainosten suuriin lupauksiin ja kyllä kosmetiikka kieltämättä kaunistaakin. Kosmetiikan käyttö länsimaissa on kovassa nousussa ja kosmeettisten tuotteiden myynti kasvaa jatkuvasti.
Kosmeettiset valmisteet saattavat sisältää monia haitallisiksi luokiteltuja ainesosia vaikkakin pienin pitoisuuksin. Kosmetiikan testauksessa ollaan oltu kiinnostuneita pääasiassa sen aiheuttamista ihoärsytyksistä. Tutkijat ovat nyt kuitenkin huolissaan vaikutuksista, jotka tulevat mahdollisesti esiin pitkällä viiveellä seuraavissa sukupolvissa. Onko ylettömiin menevä kosmeettisten aineitten käyttö siis turvallista?
Hormonihäiritsijöitä iholle
Ympäristössä olevista kemikaaleista löytyy ihmisen hormonitoimintaan vaikuttavia ns. hormonihäiritsijöitä. Ne ovat aineita, jotka voivat vaikuttaa suoraan hormonin tavoin tai hormonin vaikutusta estävästi vaikuttamalla solussa samaan reseptoriin kuin mihin hormoni vaikuttaa. Ne voivat myös vaikuttaa hormonin aineenvaihduntaan, sen poistumiseen elimistöstä. Ne voivat vaikuttaa myös hormonin syntyyn siten, että hormonin synteesi voi estyä tai sitten se voi elimistössä jossakin kohdesolussa muuttua aktiivisempaan muotoon kuin mitä se normaalisti on.
Nainen saattaa aamutoimissaan altistua jopa parille sadalle kemikaalille. Hormonihäiritsijöitä on raportoitu myös kosmetiikasta, mm. aurinkovoiteista. Kosmeettiset tuotteet saattavat sisältää apuaineina esimerkiksi hormonihäiritsijöiksi luokiteltavia ftalaatteja, joita käytetään myös muovin pehmentimenä.
Tuoksuvat ftalaatit
Fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopiston Biolääketieteen laitokselta tutkii voidepurkkien tuoteselosteita.
– Täällä on pitkä lista aineita. Mutta kun täällä on mainittu esimerkiksi parfyymi, niin se parfyymi voi olla ihan mitä vain. Esimerkiksi ftalaatit ovat usein sellaisia, jotka tuoksuvat hyvältä. Uuden auton tuoksu - ftalaatin tuoksu. Ftalaatteja on käytetty myöskin kynsilakoissa ja huulipunissa. Hyvin paljon näissä on kasvisuutteita, jotka ovat siinä mielessä hyviä, että ne nyt eivät ole ihmisen keksimiä. Niihin on luonnossa totuttu pitkät ajat. Mutta niiden turvallisuus ei silti ole välttämättä sen suurempi kuin ihmisen tekemän kemikaalin, ne voivat olla yhtä lailla haitallisia.
Amerikan tautiseurantakeskus Center of Disease Control, joka seuraa mm ihmisten altistusta erilaisille aineille, julkaisi muutama vuosi sitten tutkimuksen jossa mitattiin ftalaattien erittymistä virtsaan. Siinä nimenomaan nuorilla naisilla ftalaattipitoisuudet olivat selvästi suurimmat. Oletus oli, että yksi tärkeitä altistusreittejä olisi kosmetiikka ja ihon kautta tuleva altistus. Ftalaatit eivät onneksi kerry elimistöön vaan erittyvät melko nopeasti pois. Jos kuitenkin toistuvasti käyttää ftalaattipitoista voidetta, pysyvät pitoisuudet hyvin pitkiäkin aikoja korkeina.
– Jotkin ftalaatit ovat selviä hormonaalisia haitta-aineita kuten dibutyyliftalaatti ja dietyyliheksyyliftalaatti. Ne ovat aika tavallisia ftalaatteja, joita on erilaisissa käyttötarkoituksissa. Suurissa pitoisuuksissa niistä on selvää haittaa. Nyt sitten se, ovatko ne pitoisuudet joille naiset altistuvat todella vaarallisia, on vielä avoin kysymys, painottaa Toppari.
Sikiö altistuu rasvoille
Lisääntymistutkijat etsivät kuumeisesti syitä sille, miksi esimerkiksi kivessyöpä on yleistynyt länsimaissa viime vuosikymmeninä. Ja mikä huolestuttavinta, erityisesti miesten lisääntymiskyky on samalla huomattavasti heikentynyt. Katseet ovat kääntyneet ympäristön lukuisiin kemikaaleihin, myös kosmeettisiin aineisiin.
Erityisesti raskauden aika on riskialtista, sillä myös sikiö saa annoksensa äidin käyttämistä kemikaaleista. Ympäristön kemikaaleja välittyy äidin veren ja istukan kautta sikiöön.
– Erityisesti poikasikiöillä nämä ongelmat tulevat esiin, koska tyttösikiö ei tuota sukupuolihormoneja raskauden aikana mutta poikasikiö tuottaa hurjan määrän testosteronia. Se on tärkeää sille, että sikiö maskulinisoituu eli muuttuu pojan näköiseksi. Ja jos tulee jokin asia, joka estää tämän testosteronin synteesiä tai estää sen vaikutusta niin silloin poika ei maskulinisoidu kunnolla eli hänen sukupuolielimensä eivät kehity normaaliksi sellaisiksi kuin pojalla on. Se voi näkyä siinä, että kivekset eivät laskeudu tai että siitin voi olla epänormaalisti kehittynyt. Eli sinne syntyy alahalkio, virtsaputki ei aukeakaan siittimen kärkeen vaan se on auki sieltä alapinnalta. Se on aika yleinen poikien kehityshäiriö, kertoo professori Toppari.
– Me emme tiedä tällä hetkellä syitä, me tiedämme joitakin asioita, jotka näyttäisivät olevan yhteydessä näihin häiriöihin mutta tällaisia selviä syy-seuraussuhteita ei ole. Tällaista varovaisuutta jos haluaa noudattaa, niin erityisesti sikiön altistumista kemikaaleille kannattaisi välttää. Eli kannattaisi välttää hyvin suurten määrien käyttöä raskauden aikana. Eli ettei kovin suuria alueita ihoa altistaisi sellaisille aineille joiden koostumuksesta ei käytettäessä ole tietoa, varoittelee Jorma Toppari.
Tuoteselosteet hebreaa
Harmi vain, että tavallisen ihmisen on vaikeaa tietää, mitä kaikkea kemiallisten aineiden nimien taakse kätkeytyy saatikka tuntea niiden vaikutukset elimistöön.
– Ei, ei ja hyvin harvat tietävät asiantuntijoistakaan. Yleensä asiantuntijat tietävät muutaman kemikaalin, joita he on itse tutkineet, huomauttaa professori Toppari.
Kosmetiikan testaus on keskittynyt tutkimaan sitä, aiheuttaako kemikaali ihoärsytystä tai sitä, missä määrin se imeytyy elimistöön ihon kautta tai jää sen pinnalle. Systemaattista testausta sille, onko kemikaalin käytöllä vaikutusta raskaana olevan naisen sikiölle, ei ole.
– Kyllä se viisaus jää vähäiseksi kun näitä tuoteselosteita lukee. Parabeenit, joita on monissa näissä, niin niitä tutkitaan tällä hetkellä kovasti, niiden turvallisuutta. Tässäkin on propyyliparabeenia ja butyyliparabeeniä, bongaa Toppari purkin kyljestä.
EU:n uudesta kemikaalilaista eli niin sanotusta REACH-järjestelmästä odotettiin apua haitallisten aineiden saamiseksi kuriin. EU-parlamentissa hyväksytty lopullinen muoto on kuitenkin kompromissi. Pohjoismaat esimerkiksi vaativat, että hormonihäiritsijät olisi luokiteltu vaarallisten aineiden listalle, mutta näin ei tapahtunut. Tutkijoiden työtä vaikeuttaa lisäksi se, että kosmetiikkateollisuus haluaa säilyttää liikesalaisuutena rasvojen koostumuksen.
– Kuluttaja ei mitenkään pääse näkemään niitä testituloksia ja turvallisuustietoja ja joutuu luottamaan siihen, että valmistaja on vastuullinen, harmittelee Toppari.
Lisääkö estrogeenikuorma rintasyöpäriskiä?
Entäpä ne naiset, jotka eivät ole raskaana. Voivatko he turvallisesti nauttia kosmetiikan käytöstä?
– Uskoisin että se on aika turvallista. Toisaalta meillä on tällaisia joitakin suuntauksia tai trendejä, jotka ovat erittäin huonoja kuten rintasyövän jatkuva yleistyminen. Me tiedämme jonkun verran sen genetiikasta, minkälaiset geenit altistavat rintasyövälle, mutta sitten se että mitkä ympäristötekijät siihen tuovat lisänsä ja vaikuttavat siihen, niin sitä me emme tiedä, pohtii Jorma Toppari.
Oletus kuitenkin on, että se mikä lisää estrogeenikuormaa elämän aikana saattaa lisätä rintasyöpäriskiä.
Aikoinaan kaupattiin estrogeenipitoisia voiteita, jotka olivat tehokkaita ja kiistatta tasoittivat ryppyjä. Mutta valitettavasti ne saivat myös miehillä ja lapsilla rinnat kasvamaan.
– Sitä käytettiin myöskin balsamoinnissa Yhdysvalloissa ennen vanhaan, jossa edelleenkin tämä vainajien kaunistaminen on iso bisnes. Heidän arkkuun valmistamisessaan käytetään paljon kosmetiikkaa. Näissä voiteissa oli myös estrogeenivoiteita ja on raportteja, miten hautausurakoitsijat altistuivat isoille estrogeenimäärille. No, tätä huolta ei ole enää, olen aika lailla varma että mistään voiteesta ei enää estrogeeniä löydy. Mutta jos joku voide on todella tehokas, niin se kyllä herättäisi minussa ainakin huolen, että siellä on myös joku hormonaalisesti aktiivinen aines mukana, toteaa Toppari.
Asiantuntija: JORMA TOPPARI, professori, Turun yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiologia
Toimittaja: LEA FROLOFF