Akuutin Arkisto
4.12.2007
ARPIEN PAINEHOITO
Aldo Sefafin oli joitakin kuukausia sitten vakavassa onnettomuudessa. Hän sai pahoja palovammoja ja häntä hoidettiin palovammoihin erikoistuneessa Lovervalin sairaalassa Belgiassa.
Kahden kuukauden hoitojakson jälkeen Serafin pystyi palaamaan muutamaksi päiväksi kotiinsa.Hoidot ovat kuitenkin vielä kesken. Hänelle jäi onnettomuudesta arpia, mikä on tavallista palohaavojen ollessa kyseessä.
– Suurin osa arvista on parantunut hyvin. Molemmissa jaloissa näkyy vielä arpia, sillä ne vaativat pitemmän ajan parantua.
Haavat ovat lähes täysin arpeutuneet. Arvet jatkavat kuitenkin vielä kasvua kahden vuoden ajan. Ensimmäinen puoli vuotta oli arpien parantumisen kannalta ratkaiseva aika.
Liikakasvuinen arpi voi olla vaarallinen
Puolen vuoden aikana selviää, kehittyykö arvesta liikakasvuinen eli hypertrofinen. Taipumus liikakasvuun on perinnöllistä, mutta haavan märkiminen lisää riskiä.
Kun iholle tulee palo- tai muu haava, fibroblastit, eli epäkypsät sidekudossolut, kulkeutuvat verisuonia pitkin haavaan. Nämä solut tuottavat kollageenia, tukikudoksen säiemäistä valkuaisainetta. Tämän vaiheen jälkeen arpeutuminen on normaalisti tapahtunut. Joskus kun haava on syvä, arven kasvu kuitenkin jatkuu. Kollageenia syntyy lisää ja arpi jatkaa hiljalleen kasvua. Lievempi liikakasvuinen arpi on nimeltään hypertrofinen arpi. Voimakkaampaa liikakasvua nimitetään keloidiksi.
Arpikasvaimen pinta on muhkurainen, ja arpi on joskus hyvinkin kivulias. Nivelen päällä sijaitseva liikakasvuinen arpi voi aiheuttaa pysyvän invaliditeetin.
Kaikki arvet eivät muutu hypertrofisiksi. Etukäteen on kuitenkin vaikea ennustaa, miten arpeutuminen onnistuu, kertoo Jean-Philippe Fauville Lovervalin sairaalasta.
– On joitakin tekijöitä, joiden perusteella pystytään antamaan ennusteita, kuten perimä, ikä, ihon pigmentti. Mikäli palovamma on syvä, se saattaa lisätä arven liikakasvun riskiä. Mahdollisuus on otettava huomioon, etenkin jos arvet sijaitsevat sellaisissa paikoissa, joissa ne voivat vaikeuttaa potilaan elämää.
Arpikasvain voi tulla yhtä hyvin palo- tai leikkausarpeen. Kaikissa tapauksissa ennaltaehkäisevä hoito on tärkeää.
Painevaate on tehokas hoito
Liikakasvuisen arven ehkäisyyn on kehitetty eräänlainen muotoon ommeltu paineside. Nimensä mukaisesti side painaa arpea, ja estää kollageenin kasautumisen ja siten arven kasvamisen.
– Painevaatteesta on saatu hyviä tuloksia, etenkin mitä tulee arven paksuuteen. Se madaltaa arpea ja nopeuttaa parantumista. Tulos on pystytty osoittamaan kliinisissä tutkimuksisssa, kertoo kinesiologian ja liikuntalääketieteen professori Eric Van den Kerckhove
Hoito voi tuntua epämiellyttävältä.
Polina Kalinina on kokenut myös hoidon ikävät puolet. Hän sai runsas vuosi sitten vaikeita palovammoja. Ainoastaan kasvojen iho säästyi.
– Minulla on ollut vuoden ajan muotoiltu painevaate. Minun on pidettävä sitä vielä 4 - 5 kuukautta. Se on ylläni koko vuorokauden. Käyn aamulla suihkussa, ja sen jälkeen sairaanhoitaja pukee tämän taas ylleni. Vaate on vaikea pukea yksin. Kuumalla ilmalla side hiostaa, mutta hoitokeinona se on tehokas. Tämä on tehnyt hyvää iholleni.
Paineen lisäksi silikonia
Punoituksen väheneminen ei johdu pelkästään painevaatteesta. Polinalla on etenkin pahimmin vaurioituneilla alueilla vaatteen alla silikonileveyjä. Silikoni vähentää ihon kuivumista. Se kosteuttaa arpea ja vähentää punoitusta. Kaikkiin arpiin se ei kuitenkaan tehoa, toteaa Eric Van den Kerckhove
– Silikonia sisältävää painevaatetta voidaan käyttää arpiin, jotka kasvavat edelleen, joissa on verisuonia ja jotka ovat punoittavia. Olemme huomanneet, että jos vaate pannaan vaalentuneen arven päälle, lopputulos on paljon huonompi.
Vanhaa arpea ei pysty poistamaan täysin. Arvesta tulee kuitenkin huomaamattomampi ja kipu vähenee. Sekin on jo kannustava tulos.
Hypertrofinen arpi tai keloidi saattavat vaikeuttaa elämää huomattavasti. Arven hoitoon tarkoitetut tavalliset tai silikonia sisältävät painevaatteet auttavat osaa potilaista. Hoidosta päättää kuitenkin viime kädessä asiaan perehtynyt lääkäri. Hoitoa annetaan myös Suomen yliopistosairaaloissa.
Toimittaja: FRANCOIS GONCE