Akuutin Arkisto
6.2.2007
Onko typerää olla kiltti?
Ruotsissa kiltteydestä on parin viime vuoden aikana keskusteltu kiivaasti. Keskustelu lähti liikkeelle Karoliinisen sairaalan professorin ja syöpätutkijan Stefan Einhornin kirjoitettua kirjan kiltteydestä. Tällä hetkellä Einhorn on yksi Ruotsin suosituimpia luennoitsijoita, ja luentokiireet ovat saaneet hänet jättäytymään sairaalatyössä puoliaikaiseksi.
Tällä kertaa Stefan Einhornin luennoi Eastman-instituutissa Tukholmassa. Hänen yleisönään on lasten hammashoitoon erikoistuneessa instituutissa työskenteleviä hammaslääkäreitä ja -hoitajia. Einhorn sanoo luentojensa muuntautuvan yleisön mukana. Usein hänen luentojensa pituus vaihtelee, joka sekin vaikuttaa luennon kokonaisuuteen. Stefan Einhorn sanoo hämmästyneensä Aidosti kiltti -kirjansa herättämästä laajasta keskustelusta.
– Mielestäni se on merkki tämän trendin väistymisestä, että menestykseen pyritään käyttämällä kyynärpäätaktiikkaa ja tallomalla muut ihmiset jalkoihin. Ihmiset ovat tulossa yhä tietoisemmaksi siitä, että itse kukin hyötyy hyviä tekoja tekemällä.
Kiltti on tyhmä
Einhornin luennot ovat mukaansatempaavia. Hän käy vuoropuhelua yleisönsä kanssa.
– Meidän on aina tehtävä parhaamme. Meidän täytyy antaa kaikkemme ja sitten toivoa, että lopputuloksesta tulee paras mahdollinen", jylisee Einhorn.
Hänen määritelmänsä kiltteydestä on jotakin muuta kuin arkuutta tai tyhmyyttä. Einhorn luonnehtii kiltteyttä tahdoksi tehdä hyviä tekoja, jotka ihminen toteuttaa myös käytännössä.
Eastman-instituuttissa luentoa kuuntelemaan tulleet kertovat väliajalla Akuutille omista käsityksistään kiltteydestä.
– Kiltti, sellainen ihminen olen minä, kiltti, ja toivoisin että kaikki muutkin olisivat kilttejä, nauraa hammashoitaja Tuula Jallow.
Hänen työtoverinsa Elisabeth Jonsson myöntää, että tyhmän maineen saattaa kyllä saada, jos on kiltti.
– Stefan Einhorn on mielestäni antanut hyvän selityksen sille, miten hän tulkitsee kiltteyden. Aikaisempi käsitykseni kiltteydestä ei ollut sama, toteaa ylihammaslääkäri Jan Persson.
Kiltteys kannatta
Stefan Einhorn korostaa, että hyvä syy kiltteyteen on se, että se hyödyttää meitä itseämme.
– Mutta asiassa on toinenkin puoli, nimittäin se, että koko yhteiskunta hyötyy ihmisten pyrkimyksestä hyvään. Hän kertoo esimerkin Yhdysvalloissa tehdystä tutkimuksesta, joka todistaa hyvien tekojen kertaantumisesta. Tutkimuksessa puolet kirjastossa istuvista opiskelijoista sai suklaakeksin, ja puolet heistä ei saanut mitään. Kymmenen minuuttia myöhemmin paikalle lähetettiin avun tarpeessa oleva opiskelija. Silloin kävi ilmi, että pikkuleivän saaneet opiskelijat auttoivat avun tarpeessa olevaa tuplasti useammin kuin ne, jotka eivät olleet saaneet pikkuleipää.
Kauniita ajatuksia
Löytyy esimerkkejä kauniista ajatuksista, jotka eivät käytännössä toteudu. Stefan Einhorn kuvailee pettymystä, kun syntymäpäiväsankarille ojennetaan mitätön lahja, ja ystävä luettelee koko joukon selityksiä siitä, miksi ei ennättänyt hankkia jotakin mieluisampaa.
– Sitten he laittavat päänsä kallelleen ja sanovat: "Lämmin ajatushan tässä on se tärkein." Tässä tilanteessa sanon teille, että älkää menkö tuohon lankaan. Tärkeintä ei ole lämmin ajatus, vaan tärkeintä on se, mitä me teemme.
Lämpimät ajatukset ovat Stefan Einhornin mielestä yhtä tyhjän kanssa, jos ajatukset eivät toteudu tekoina.
– On toki paljon parempi, jos joku ajattelee ilkeitä ajatuksia, kuin että jos hän tekee ilkeitä tekoja. Mutta minun määritelmässäni kiltteydestä on keskeisessä asemassa hyvä tahto, jota toteutamme. Me tarvitsemme arvostelukykyä, ja toisinaan me tarvitsemme viisautta osataksemme olla kilttejä, sillä joskus tilanteet ovat vaikeasti tulkittavissa.
Aina ei ole itsestään selvää se, mikä oikeastaan on hyvä teko. On vaikeata toimia oikein, jos työtoverilla esimerkiksi on alkoholiongelma, tai hän ei hoida henkilökohtaista hygieniaansa. Einhorn kyselee yleisöltä, miten nämä tämän tyyppisessä tilanteessa toimisivat.
– Jaaha. Mitä tästä voi sanoa? Ensinnäkin voi todeta, että jostain kumman syystä meidän on helpompi sanoa ihmisille, että he ovat juoppoja, kuin että he haisevat. Voimme merkittävällä tavalla auttaa työtoveriamme, joka uhkaa työpaikalla joutua sosiaalisesti eristyksiin, ja joka itse asiassa uhkaa menettää työpaikkansa. Ja miltä näyttää hänen yksityiselämänsä? Toisinaan kiltteys vaatii, että me uskallamme.
Yleisö on yhtä mieltä siitä, että aina ei ole helppoa toimia oikein, vaikka siihen pyrkisikin.
– Toisinaan on vaikeata nähdä toimintansa seuraukset, ja ymmärtää, miten hankaliin valintatilanteisiin arkipäivän tilanteissa voi joutua, sanoo hammaslääkäri Margareta Grindefjord.
Hammashoitaja Elisabeth Jonsson on samaa mieltä. Hänen mielestään luennon aikana tulleisiin kysymyksiin on ollut vaikea vastata, kun alkaa tosissaan miettiä kysymyksiä eri tavalla arjessa.
Väärää kiltteyttä
– Olen sitä mieltä, että hyvän teon takana oleva syy ei ole tärkeä, vaan tärkeätä on itse hyvä teko, sanoo Stefan Einhorn. Mutta jos toimii vain mielistelläkseen toista ihmistä, ja jos tämä vielä kaiken kukkuraksi huomaa mielistelyn, niin siinä tapauksessahan ei ole onnistunut olemaan häntä kohtaan kiltti.
Yleisö saa vaihtoehdoiksi viisi erilaista ominaisuutta, joista yhden he saavat valita itselleen. Vuoropuhelussa yleisön kanssa käy ilmi, että ammatillinen osaaminen tai hauskuus eivät ole toivelistalla ykkösenä.
– Kaikki, jotka mieluiten olisivat rikkaita, nostavat kätensä. Katsotaanpa, yleisön joukossa on viisi rehellistä ihmistä. Entä kuinka moni haluaa olla mahdollisimman hyvä kanssaihminen? Oi oi oi, 49 kappaletta.
Stefan Einhorn toteaa, että tämänpäiväinen yleisö äänestää kuten tämän tyyppisissä kyselyissä enimmäkseen tehdään.
– Mitä tahansa sanotaankin siitä, että maailma on niin paha tai ihmiset pahantahtoisia, niin kysyttäessä ehdottomasti suurin osa arvostaa hyvän kanssaihmisen ominaisuuden kaikkein korkeimmalle.
Aina ei ole itsestään selvää myöskään se, mikä todellisuudessa on kiltteyttä, ja mikä pelkuruutta tai arkuutta. Myötäkarvaan silittely saattaa toisinaan olla osoitus siitä, että ihminen ei uskalla ottaa kantaa tilanteeseen, sanoo Stefan Einhorn.
– Jos aikuinen esimerkiksi antaa lasten tehdä mitä he haluavat vain siksi, ettei uskalla sanoa vastaan. Aikuisen velvollisuus on laittaa lapselle rajat, joka on lapselle hyväksi.
Kiltteyden vastavoimat
Kiltteydellä on monenlaisia vastavoimia. Kirjailija luettelee kokonaisen listan asioista, jotka arjessa saattavat estää oikeanlaista suhtautumista kanssaihmisiin. Yksi tämän päivän ankarimmista vastavoimista on kiire, kun kahdessa paikassa ei voi olla yhtä aikaa. Voi olla pulaa myös resursseista, tai yksinkertaisesti ei empatiaa kanssaihmistä kohtaan tunneta riittävästi. Stefan Einhorn jyrisee luentoyleisölle:
– Uhriksi heittäytyminen on yksi kiltteyden vastavoimista. Ihminen levittelee käsiään ja sanoo: "En minä voi tehdä ongelmalle mitään, olen itsekin vain järjestelmän avuton uhri." Ainut mihin pystyn, on istua kahvihuoneessa ruikuttamassa – siinä olen tosin hyvä.
Stefan Einhornin kirja kiltteydestä on palkittu ja sitä on myyty 120 tuhatta kappaletta. Kirjailija itse toteaa, että kirjan nimellä on epäilemättä osuutta sen hyviin myyntilukuihin.
– Kirja käsittelee paljolti etiikkaa ja se käsittelee hyvyyttä. Mutta jos olisin antanut kirjalle nimeksi "Aitoa eettisyyttä", luulen että se olisi myynyt 523 kappaletta.
Kirjailija: STEFAN EINHORN
Toimittaja: MAIJA UNKURI