Akuutin Arkisto
6.2.2007
Elämä tasapainossa kilpirauhassairauksista huolimatta
Kilpirauhanen on pieni perhosenmuotoinen elin. Kilpirauhanen vaikuttaa elimistössä tasapainottavasti ja kun sen toiminta häiriintyy, vaikutus tuntuu monessa paikassa. Vajaatoiminta tekee ihmisen uupuneeksi, paino lisääntyy, aineenvaihdunta ei toimi ja myös mieli voi masentua. Kilpirauhasen liikatoiminta taas saa ihmisen monella tavalla toimimaan ylikierroksilla. Kaiken ydin on kilpirauhasen tuottama tyroksiinihormoni, jonka määrän täytyy elimistössä olla sopiva.
Turkulaisella Marika Kuusistolla on ollut ongelmia kilpirauhasestaan jo lapsena. Jopa pariin kertaan elämässään hän on tavallaan joutunut rakentamaan oman persoonansa uudelleen kilpirauhasongelmien jälkeen.
Marika Kuusiston sairastamasta kilpirauhassyövästä huolimatta
tarina on onnellinen. Kilpirauhassyöpäpotilaan ennuste on erittäin
hyvä. Hoitona on tyroksiinihoito, joka jatkuu potilailla loppuelämän
ajan.
– Olin kymmenen vanha suurin piirtein, kun minun äiti huomasi, että
kaulani oli turvonnut ja hän vei minut lääkäriin ja todettiin,
että on tulehdus kilpirauhasessa.
Tutkimusten jälkeen todettiin, että varsinainen diagnoosi oli kilpirauhasen vajaatoiminta, joka on lapsilla harvinainen. Kun asiaa lähdettiin miettimään, oireita oli ollut jo aiemmin.
– Olin tosi viluinen. En tehnyt mitään, illat pitkät makasin monen villatakin alla ja katselin telkkaria äidin kyljessä. Sitä ei vaan jaksanut tehdä yhtään mitään ja sitten tietysti painoa kertyi myös. Syynä oli tietysti sekin kun ei liikkunut mihinkään, kun ei jaksanut liikkua. Vajaatoiminnassa kaikki ei toimi niin kuin pitäisi niin kaikki jämähtää kroppaan.
– En kauhean aurinkoinenkaan ollut silloin lapsena, että varmaan sellainen väsyneen murheellinen ja kärttyisä, Marika Kuusisto pohtii jälkikäteen.
Vasta kun aikaa on kulunut vuosia, hän on ehtinyt miettiä myös sitä, millainen lapsuus olisi ollut ilman tuota sairautta. Olisiko saanut enemmän virikkeitä, kokenut ja nähnyt asioita - jos ei olisi vain kyhjöttänyt sohvannurkassa.
Tyroksiinihoidolla päästiin tasapainoon
Hoitona aloitettiin kilpirauhasen vajaatoimintaa korvaava tyroksiinihoito, jolla elimistö saatiin vähitellen tasapainoon.
– Tietysti se, mihin se myöskin vaikutti oli hormonitoiminta eli kuukautiset alkoivat vasta 15-vuotiaana. Totta kai sitä odotti ja sitten se oli ilon ja onnen päivä kun ne alkoivat. Toisaalta ne olivat hirveän epäsäännölliset koko ajan. Toinen, mitä seurattiin lapsuudessa oli se, että kasvu tyrehtyi yhdeksi vuodeksi siinä ennen kuin saatiin lääkitys kuntoon.
Elimistö saatiin kuitenkin tasapainoon. Lukioiässä 19-vuotiaana huomattiin kyhmy kaulalla, mutta se todettiin vaarattomaksi. Uusi käänne oli, kun 26-vuotiaana Marika huomasi itse kipeän kyhmyn kaulassaan.
– Olin työharjoittelussa silloin pieneläinhoitajaklinikalla muistan, että koiran omistajalle selostin että mitenkäs sitä koiran ripulia hoidetaan niin - joku motti kaulalla.
Vielä senkin jälkeen meni kuukausia, ennen kuin Marika lopulta vaati, että nyt tutkitaan, mikä kyhmy oikein on.
– Otettiin ulra ja ohutneulanäyte ja se olikin pahanlaatuinen. Eihän sitäkään siinä oikeasti tajunnut, kun se sanottiin. Olin vain töissä käymässä kesken päivän kuulemassa tulokset ja ajattelin, että pitää soittaa kaverille, jolla oli vuosi aiemmin todettu sama. Ajattelin, että pitää lähteä takaisin töihin, ihan niin kuin muina miehinä, että kilpirauhassyöpä tuossa todettiin.
Marika Kuusiston kohdalle sattui näin kaksi täysin erillistä kilpirauhassairautta.
Kilpirauhassyöpä on Suomessa syövistä yhdeksänneksi yleisin. Uusia syöpätapauksia diagnosoidaan noin 350 vuosittain. Naisilla kilpirauhassyöpää on jopa 3–4 kertaa enemmän kuin miehillä.
Kilpirauhassyövässä erittäin hyvä ennuste
– Erityisesti se muista syövistä poikkeaa, että sitä on nuorilla, nuorilla aikuisilla suhteellisesti enemmän kuin muita syöpiä, jotka tulevat sitten myöhemmin, LT, syöpätautien erikoislääkäri Maria Lapela TYKS:istä kertoo.
– Tässä syövässä on erittäin hyvä ennuste, vaikka tämä nuorilla todetaan niin pitkäaikaisennuste on erittäin hyvä.
Syöpä todetaan usein sattumalta, kyhmynä kaulalla. Tutkimus tehdään ultraäänellä ja ohutneulanäytteellä. Jopa 95 prosenttia kyhmyistä on hyvälaatuisia, silti kyhmyt kannattaa aina tutkia.
Kilpirauhassyöpiä on viittä eri tyyppiä, yleisin niistä on papillaarinen syöpä. Hoitona on leikkaus, jossa kilpirauhanen poistetaan kokonaan. Usein tätä seuraa radiojodihoito.
– Henkilölle annetaan kapselissa radiojodia. Jodi on aine joka hakeutuu elimistössä nimenomaisesti kilpirauhaskudokseen. Jos radiojodihoito tulisi nykypäivänä käyttöön, siitä olisi isot otsikot, koska tämä on nimenomaisesti täsmähoitoa, Lapela kertoo.
Potilas saa radiojodikapselin ja on eristyksissä muutaman päivän. Näin potilas saa syöpään täsmähoidon, joka tuhoaa loput kilpirauhaskudoksesta. Silti säteilyrasitusta ei aiheudu muille ihmisille.
Jälleen uusi toipumisvaihe
Marika Kuusistolla leikkausta seurasi hidas toipuminen. Alussa kilpirauhashormonit olivat aivan alhaalla ja oireet sen mukaiset.
– Kun oli kilpirauhanen viety niin se vei ihan pohjalle. Hyvä kun jaksoi sängystä nousta. Raahauduin keinutuoliin istumaan ja aivot sanoi, että lähde nyt hyvä ihminen jonnekin, että lähde ulos. Et sinä vaan pysty et yksinkertaisesti pysty. Ja vaikket olisi syönyt yhtään mitään, niin kaikki jäi kroppaan, eli yksinkertaisesti aineenvaihdunta ei toiminut yhtään.
Leikkauksen jälkeen kilpirauhasen normaalisti tuottamaa hormoni korvataan tyroksiinitabletti hoidolla. Suurin haaste on oikean annostuksen löytäminen.
– Olin kuitenkin sellaisessa kunnossa, että pystyin menemään töihin. mutta se aiheutti sen, että minulla oli pinna näin todella lyhyt. Olin valokuvaamossa töissä olin fotomyyjänä ja valokuvaajana. Muutaman päivän siinä asiakaspisteellä, mutta suusta saattoi tulla ihan mitä vain, saatoin haistatella ihan. Sitä järkyttyneenä itsekin kuunteli, että mitä minä teen mutta sille ei voinut mitään ja sitten sovittiin työkavereitten kanssa, että okei, mä teen niitä valokuvia vaan, en palvele asiakkaita, en puhu kenellekään mitään.
– Se vihan tunne ja se raivon tunne, sille ei vaan voinut mitään, totta kai oli vähän masentunutkin ja kaikki oli huonosti, ihan kaikki.
– Pian mentiinkin sinne toiseen ääripäähän, tuli liikatoiminnan oireita. Silloin elämä oli yhtä juhlaa, minun ei tarvinnut nukkua ollenkaan, sitä energiaa riitti ihan hirveästi. Ei ikinä ole ollut niin siistiä asuntoa kuin silloin, nyt voi siivota nyt voi tehdä sitä ja tätä.
Tyroksiini-annostus ja elämä tasapainossa
Oikea tyroksiiniannostus löytyi vähitellen. Marika Kuusisto on itse
huomannut, että esimerkiksi aineenvaihduntaa kiihdyttävät valmisteet
eivät hänelle sovi. Muuten hän voi elää normaalia elämää.
Kilpirauhasen poiston jälkeen ei ole kyseessä ainoastaan vajaatoiminnan
hoito, vaan myös taudin uusiutumista estetään salpaamalla aivolisäkkeen
kilpirauhasta kiihdyttävää toimintaa. Tällöin tyroksiiniannos
on korkeampi kuin pelkässä vajaatoiminnan hoidossa.
Maria Lapela kertoo, että seurannaksi riittävät yleensä verikokeet kerran vuodessa. Siinä seurataan sekä sen tyroksiinilääkityksen sopivuutta, kasvainmerkkiainetta verenkierrosta ja tietysti tunnustellaan kaula. Kysellään, mitä potilaalle kuuluu ja sovitaan aika vuoden päähän.
– Siitä on nyt kymmenen vuotta kun minulla leikattiin, mutta kyllä se nyt aina vähän niissä verikokeissa jännittää. Senhän tämä tekee, että kalkkia pitää syödä koko ajan ja minulla on osteopenia todettu eli osteoporoosi on aika vahvasti tuossa oven takana, mutta siihen auttaa kalkki ja liikunta.
Marika voi nyt mainiosti. Syöpään sairastuminen antoi rohkeutta myös opiskella uuteen ammattiin.
– Sitä niin kuin jollakin tapaa on kiitollinenkin, että on tullut tällainen tauti ja kun ajattelee, tämä on syöpäsairauksistakin se kiitollisin, että jos tämä on minun elämäni syöpä niin okei, hieno homma.
Asiantuntija: MARIA LAPELA, LT, syöpätautien erikoislääkäri, TYKS
Toimittaja: SINI SILVÀN