Akuutin Arkisto
6.2.2007
Lasten keskittymiskyky parantuu judolla
Yhdeksän vuotta sitten Oulussa, Nuottasaaren koulussa silloisten starttiluokkalaisten kanssa oltiin uuden tilanteen edessä. Tavallisen erityisopetuksen rinnalle tuli saada jotain uutta, jolla koululaisia voitaisiin valmentaa tulevaa kouluelämää varten entistä paremmin.
Koulun rehtori Hannu Hämäläinen uskoi, että budo-lajit olisivat sopiva keino kuntouttaa lapsia, joilla on eriasteisia oppimis- ja keskittymishäiriötä. Rehtorin mukaan lajin kurinalaisuus ja rutiini opettavat lapsille muun muassa kosketuksen sietämistä.
– Meillä on hyvin paljon sellaisia lapsia, joille kosketus on epäselvää. He eivät välttämättä osaa tulkita sitä oikein, joten he eivät tiedä onko kosketus leikkiä, vai mitä, Hämäläinen kertoo.
Kosketuksen lisäksi tunneilla harjoitellaan keskittymiskykyä, sillä usein starttiluokkalaisilla on jonkinasteisia oppimis- ja keskittymishäiriöitä.
Keskittymiskykyä kehitetään pienissä ryhmissä
Keskittymiskykyä harjoitellaan muun muassa sulkemalla eri aisteja pois käytöstä. Tämä tapahtuu esimerkiksi sitomalla side lapsen silmille. Kun lapsen silmät ovat "poissa käytöstä", lapsi joutuu kävelemään kohti triangelin ääntä ja luottamaan muihin aisteihinsa ja keskittymään tarkasti siihen, mitä hän juuri sillä hetkellä tekee.
Hämäläisen mukaan tällainen harjoitus auttaa lasta luottamaan omaan tasapainoaistiinsa, ja silloin lapsen ei tarvitse käyttää näköaistia oman tasapainonsa ylläpitämiseen. Tällöin lapsen näköaisti vapautuu muuhun toimintaan.
Oulussa starttiluokkaiset pääsivät judo-tunnille kaksi kertaa viikossa yhden vuoden ajan. Ryhmät pidettiin pieninä, jotta jokainen pääsi harjoittelemaan kunnolla, ja jokainen lapsi sai oman aikansa ja ohjauksen. Tulokset olivat kannustavia, ja kehitystä tapahtui jo muutamassa kuukaudessa.
Nuottasaaren peruskoulun erityisluokanopettaja Riitta Mustasaari sanoo, että oppilaat ovat harjoitustunneista aivan innoissaan.
– Lasten kehitys menee hienosti eteenpäin, koska he tykkäävät näistä harjoituksista. Tällöin he myös lähtevät tunnille mielellään. Lapset haluavat onnistua, ja siksi on tärkeää, että heille annetaan myönteistä palautetta joka harjoituskerran jälkeen. Jos jokin ei onnistu, sitä voidaan harjoitella koulussa liikuntatuntien yhteydessä, Mustaparta kertoo.
Innostus näkyy kasvoilta
Rehtori iloitsee itse siitä miten innostus näkyy jo lasten kasvoilta.
– Silloin, kun tämä kuntoutus puree, siinä on hyvät ennusteet. Kehityksen näkee muun muassa siitä miten oppilaat suorastaan loistavat kun he tulevat käytävällä vastaan, rehtori iloitsee.
Oulussa kehitetty liikunnallinen kuntoutus on ollut edistyksellistä koko maan mittakaavassa. Rehtorin mukaan vastaavaa toimintaa ei muualla Suomessa ole. Kiinnostusta kuitenkin riittää.
– Olemme saaneet hyvää palautetta. Muiden koulujen rehtorit ovat käyneet tutustumassa toimintaamme, ja osa vieraista on tullut jopa ulkomailta asti, Hämäläinen kertoo.
Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin kriittisessä vaiheessa. Hämäläisen mukaan Suomessa käytössä oleva lähikouluperiaate muodostaa itsessään paradoksi, joka pitäisi ratkaista uusilla luovilla keinolla.
– Vaikka tarve tehostettuun varhaiskuntoutukseen kasvaa, lapset sijoitetaan automaattisesti omaan lähikouluun. Jos lapsi saa koulussa ainoastaan huonoja oppimiskokemuksia se voi olla hyvinkin turmiollista koko hänen loppuelämäänsä ajatellen. Minä uskon, että seuraava askel lähikoulujärjestelmässä on tehostettu varhaiskuntoutus.
Asiantuntijat:
HANNU HÄMÄLÄINEN, rehtori, Nuottasaaren koulu, Oulu
RIITTA MUSTAPARTA, erityisopettaja, Oulu
Toimittaja: MINNA AKIMO