Akuutin Arkisto
6.3.2007
Erikoislääkärin vastaukset
Alkoholin aiheuttamat aivovauriot
"Ystäväni on käyttänyt alkoholia jo pitkään ja hän saa välillä outoja muistinmenetyskohtauksia. Viime kerralla hän oli vuorokauden erittäin apaattinen, ei tuntenut läheisiään eikä puhunut tai muistanut yhtikäs mitään. Millaisia vaurioita alkoholi on aiheuttanut ystäväni aivoihin?"
Alkoholiahan nautitaan sen keskushermostovaikutusten vuoksi, kokevathan monet humalatilan miellyttäväksi. Tiettyyn rajaan saakka alkoholi ei aiheuta hermostoon pysyviä muutoksia, mutta kysyjämme ystävän tapauksessa ilmeisesti tämä raja on ylitetty ja hermokudosvaurioita on jo syntynyt. Vieroitusoireina voi tällöin olla muun muassa epileptisiä kohtauksia, harhaisuutta, alaraajojen tunnottomuutta ja heikkousoireita, sekavuutta, apaattisuutta tai muistamattomuutta. Alkoholismiin liittyy melko usein magneettikuvassa havaittavat isojen aivojen kuorikerroksen surkastumamuutokset, jotka painottuvat otsalohkon alueelle, mutta niitä on todettavissa myös muilla aivoalueilla kuten pikkuaivoissa ja aivojen sisäosien valkeassa aineessa.
Mikäli alkoholin käyttö on jatkunut pitkään runsaana ja vaurioita on kehittynyt isojen ja pikkuaivojen alueelle, eivät ne enää korjaannu. Kysyjämme ystävän kohdalla korjaantumista voi vielä tapahtua, mikäli vaurioita ei ole vielä kehittynyt. Jos alkoholin käyttöön on liittynyt huono ravitsemus (hivenaineiden, vitamiinien ja valkuaisaineiden puutos) niin se myös osaltaan pahentaa hermoston vaurioita. Pysyviä vaurioita aiheutuu, kun alkoholin käyttö on säännöllisen runsasta. Kuitenkin on hyvin yksilöllistä, missä aiheessa pysyvät muutokset alkoholistille kehittyvät. Eri arvioiden mukaan alkoholismiin liittyy aivovaurio noin kymmenessä prosentissa tapauksista. Myöskään oireet ja MRI löydökset eivät aina pidä yhtä: voimakkaista neurologisista oireista huolimatta MRI löydös voi olla niukka tai puuttua.
Useat aivotärähdykset
"Jääkiekossa sattuu noita aivotärähdyksiä, niin mitä niissä oikeasti sitten tapahtuu ja onko se vaarallista, jos niitä tulee monta?"
Aivotärähdys on päähän kohdistuneen vamman aiheuttama ohimenevä tajunnan häiriö, joka on aiheutunut ohimenevästä häiriöstä aivorungon tajuntaa säätelevissä rakenteissa, häirinnyt hermosolujen normaalia toimintaa. Aivotärähdyksen aikana potilas voi olla veltto ja kalpea. Tajuttomuus kestää enintään 30 minuuttia ja heräämisen jälkeinen hämärätila enintään 24 tuntia. Potilaalla voi olla päänsärkyä, pahoinvointia ja oksentelua myös. Yleensä oireet häviävät muutamien tuntien tai vuorokausien sisällä. Pään kuvantamistutkimuksissa ei todeta vamman aiheuttamia löydöksiä. Oireisto yleensä korjaantuu täydellisesti vaikkakin sen arvioiminen luotettavasti vamman alkuvaiheessa on mahdotonta. Siksi lääketieteellisenä terminä aivotärähdys ei ole oikein hyvä vaan ehkä olisi parempi käyttää lievän aivovamman termiä.
Useat aivotärähdykset ovat vaarallisia. Aivokudos on silloin herkempi vaurioitumaan uuden vamman seurauksena. Jääkiekkoilijoiden lisäksi esimerkiksi ammattinyrkkeilijät saavat usein aivotärähdyksiä. Ammattinyrkkeilijöillä on uransa jälkeen huomattavasti enemmän dementiaa kuin muulla väestöllä toistuvista aivovammoista johtuen.
Muistihäiriöt
"Minua askarruttavat äitini yhä enenevissä määrin lisääntyneet muistihäiriöt. Haluaisikin nyt tietää missä vaiheessa hänen kannattaa hakeutua tutkimuksiin?"
Muistitutkimuksiin kannattaa hakeutua jo siinä vaiheessa, kun henkilö itse tai hänen läheisensä huomaavat päivittäisiä muistiongelmia, joita esiintyy myös silloin, kun henkilö ei ole väsynyt tai rasittunut eikä hänellä ole mitään murheita. Asianmukaiset tutkimukset tässä vaiheessa voivat paljastaa alkavan muistisairauden, vaikka potilaan päivittäinen toimintakyky olisi vielä muutoin täysin normaali. Vielä suurempi syy tutkimuksiin on silloin, kun muistioireet alkavat haitata selviytymistä arkiaskareissa tai työelämässä. Osalla potilaista muistisairauden ensimmäisiä oireita saattavat olla puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet. Osalla potilaista oireet tulevat esiin aluksi vain vaikeiden ja monimutkaisten tehtävien suorittamisessa, kuten taloudellisten asioiden hoidossa. Muistioireisiin liittyy usein ongelmanratkaisukyvyn ja päättelykyvyn heikentyminen, joka voi tulla esiin vaikkapa vaikeutena oppia käyttämään uusia laitteita.
Joillakin muistisairauden ensimmäinen oire ei ole muistin heikentyminen vaan käytöksen muutos. Iäkkäällä ihmisellä, jolla ei ole aiemmin ollut psyykkistä sairautta, käytösoireiden ilmaantumisen taustalta kannattaa etsiä myös alkavaa muistisairautta. Tavallisia käytösoireita, jotka voivat ennakoida muistin heikkenemistä, ovat muun muassa mielialan muutokset, ahdistuneisuus, apaattisuus, harhaluulot ja näköharhat. Osalla potilaista persoonallisuus saattaa jo sairauden alkuvaiheessa muuttua: aiemmin asiallinen henkilö voi muuttua epäasiallisen iloiseksi ja hyväntuuliseksi, jopa estottomaksi, mihin voi liittyä joskus myös ruokotonta kielenkäyttöä. Joku toinen taas voi muuttua vetäytyneeksi ja tunne-elämältään latistuneeksi. Käytöksen tai persoonallisuuden muutosta tai molempia seuraa myöhemmin muistin ja muiden älyllisten toimintojen sekä päivittäisen toimintakyvyn heikkeneminen
Dementian ja Alzheimerin taudin ero
"Muistihäiriöissä puhutaan usein dementiasta ja Alzheimerin taudista. Mikä näiden kahden ero oikein on?"
Dementia on oireyhtymä, johon kuuluu toimintakyvyn lasku, ajatustoiminnan häiriöt ja käytösoireet. Dementian tärkein aiheuttaja on Alzheimerin tauti. Dementiaan johtavaan muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 11 000 henkilöä. Muistisairauksien asianmukaista hoitoa haittaa myöhäinen tutkimuksiin hakeutuminen, mutta myös perusterveydenhuollon vaillinainen kyky tunnistaa alkavaa muistisairautta. Yli puolet dementiapotilaista ja heidän läheisistään ei saa koskaan tietää potilaan dementian syydiagnoosia. On arvioitu, että jopa 90 prosenttia lievistä muistisairaustapauksista jää tunnistamatta.
Muistihäiriöiden hoidossa käytetään yleensä lääkehoitoa. Meillä on tällä hetkellä olemassa lääkehoitoja Alzheimerin tautiin, sen sekamuotoon, jossa on piirteitä myös muista dementioista kuten verisuoniperäisestä tai Lewyn kappale dementiasta ja Parkinson dementiaan. Käytettyjä lääkkeitä ovat asetyylikoliiniesteraasin estäjät ja memantiini. Suomessa Alzheimerin tautiin asianmukaista lääkehoitoa saa arvioiden mukaan vajaa puolet potilaista. Alzheimerin taudin uudet lääkkeet tehoavat taudin kaikissa vaiheissa, mutta mitä aiemmin hoito aloitetaan, sitä paremmat ovat tulokset. Lääkkeet parantavat potilaan älyllisiä toimintoja, kohentavat arkiselviytymistä, viivästyttävät ja lieventävät mahdollisia käytösoireita, vähentävät omaisen taakkaa ja pidentävät aikaa, jonka potilas pärjää kotona. Lääkehoidon lisäksi kotiin annettava neuvonta ja tuki ovat erittäin tärkeitä ja myös siksi varhainen taudinmääritys on tärkeää.
Neurologi Merja Hallikainen