Akuutin Arkisto
6.11.2007
Kiusaava suonenveto
Suonenveto on äkillinen, kivulias ja tahdosta riippumaton lihaksen supistustila. Se on varoitus siitä, että lihaksessa kaikki ei ole kunnossa. Suonenveto voi esiintyä rasituksen aikana tai sen jälkeen, mutta se voi tulla myös nukkuessa. Suonenvetoja on kaikenikäisillä ihmisillä, mutta iän myötä ne yleistyvät. Jopa puolet vanhuusväestöstä valittavat joskus suonenvetoja. Ne vaivaavat myös raskaana olevia ja verenkierron häiriöistä kärsiviä.
– Sana suonenveto on harhaanjohtava, koska kyseessä ei ole minkään verisuonen, valtimon tai laskimon vetäminen tai kiristyminen vaan lihaksen kivulias supistustila, lihaskramppi, tarkentaa urheilulääkäri Tapio Kallio.
Liikuntasuoritus pitää keskeyttää kunnes lihaskramppi on lauennut. Pahimmillaan supistunut lihas voi revetä. Krampin jälkeen tahtia tulee vähintäänkin hiljentää.
Suonenvetojen syitä ovat mm. energian, nesteen tai suolojen epätasapaino tai puute. Liiallinen rasitus aiheuttaa hikoilua ja siten suolan menetystä. Tämä suolan menetys tuo esiin lihaskrampit.
– Suonenvedon voi saada silloin kun lihakset ovat väsyneet, tai kun ravitsemus tai nesteytystila on puutteellinen. Myös sairaudet saattavat altistaa lihaskrampille, esimerkiksi verenkiertohäiriöt tai aineenvaihdunnalliset sairaudet, joissa joudutaan käyttämään lääkkeitä, selittää Tapio Kallio.
Suonenveto iskee usein pohkeeseen tai reiteen, mutta se voi esiintyä melkein missä lihaksessa tahansa. Se on kivulias ja tekee lihaksesta kovan, jännittyneen.
– Perusperiaate on se että, lihasta pitää pyrkiä venyttämään niin, että lihas saadaan takaisin lepopituuteen, pois kivuliaasta supistustilasta. Sitä kautta kun lihas saadaan lepopituuteen ja vähän venymään kramppi laukeaa itsestään, neuvoo urheilulääkäri Tapio Kallio.
Yöllä, suonenvedon iskiessä kesken unen, pätevät samat konstit, eli lievitä kipua kevyellä vastavenytyksellä ja hieromalla. Lihaskrampit menevät yleensä itsestään ohi. Kipu on vaaratonta, mutta paikallista arkuutta voi suonenvetokohdassa olla useita päiviä.
APUA SUONENVETOIHIN
Kramppeja voi ehkäistä lämmittelyllä ja verryttelyllä ennen liikuntasuoritusta. Erityisesti urheiltaessa on tärkeää säilyttää neste- ja suolatasapaino. Lisäksi kunnon venyttely suorituksen jälkeen on tärkeää. Liian pienet tai puristavat jalkineet voivat aiheuttaa häiriöitä verenkiertoon.
Suonenvetoihin löytyy niin ennaltaehkäiseviä kuin akuuttiin kramppiin auttavia kotikonsteja. Yhtä pätevää kotikonstia suonenvetoihin ei kuitenkaan ole.
1) Magnesium, B-vitamiini ja kalsium saattavat ennaltaehkäistä suonenvetoja.
2) Banaani on hyvä magnesiumin lähde, mutta se ei ole lääke suonenvetoihin.
3) Laimea urheilujuoma, jossa on sopivassa suhteessa suoloja ja hivenaineita korjaa nestetasapainoa.
4) Suola saattaa helpottaa kramppaavaan lihakseen välittömästi.
5) Akuuttiin suonenvetoon tulehduskipulääkevoiteet eivät auta, koska ne eivät imeydy riittävän nopeasti.
6) Lämpimät sukat jaloissa voi auttaa verenkiertoon ja ehkäistä kramppeja.
7) Kahvia ja muita kofeiinipitoisia juomia kannattaa vähentää jos lihaskramppeja on usein. Kahvi lisää virtsan eritystä ja sitä kautta nestehukkaa ja se puolestaan altistaa suonenvedoille.
– Jos suonenvetoja esiintyy usein se on merkki siitä, että jotain on vialla joko aineenvaihdunnassa tai sitten kunnossa tai lihakset kuormittuu väärällä tavalla. Silloin kannattaa mennä lääkäriin. Siellä voidaan tehdä perustutkimuksia ja voidaan miettiä mitä kautta saadaan syyt selville. Ainoastaan oireiden hoitaminen pelkällä levolla ja lääkkeillä ei riitä. Jos suonenvetojen taustalla on jokin syy, se kannattaa selvittää ja hoitaa, painottaa urheilulääkäri Tapio Kallio.
Toistuvia suonenvetoja voi ehkäistä parhaiten elämällä terveellisesti. Sopivan lämmin vaatetus, terveellinen ja monipuolinen ravinto sekä säännöllinen liikunta ovat aina hyväksi elimistölle ja lihaksille.
ASIANTUNTIJA: TAPIO KALLIO, ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri
TOIMITTAJA: KARITA LEHIKOINEN-STEDT