Akuutin Arkisto
8.5.2007
Sydänkirurgia sepelvaltimotaudin hoidossa
Ensimmäiset sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset on tehty Suomessa jo 1970-luvulla. Noista ajoista sydänkirurgia on kehittynyt valtavasti.
Jo 11 vuoden ajan ohitusleikkauksia on tehty yhä enemmän sydäntä pysäyttämättä, ilman sydänkeuhkokonetta.
– Eli potilaan sydän sykkii ja liikkuu koko ajan ja siihen liikkuvaan sydämeen pystytään tekemään ohituksia erilaisilla siirteillä ja sydän pumppaa koko ajan. Omat keuhkot hapettavat veren eikä tarvita sydänkeuhkokonetta, kertoo dosentti Martti Lepojärvi Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Potilaiden keski-ikä noussut
Uusien tekniikoiden kehitys on helpotus ennen kaikkea potilaalle. Myös hoitoajat ovat lyhentyneet. Kun aikaisemmin osastolla piti olla ohitusleikkauksen jälkeen pitkiäkin aikoja, voi potilas päästä nykyään jopa viikossa kotiin.
– Keski-ikäinen mies on mennyt aamulla töihin. Hänellä ei aikaisemmin ole ollut mitään oireita. Sitten tulevat ensimmäiset oireet ja mies tuodaan sairaalaan. Todetaan, että potilaalla on niin vaikea tauti, että vaaditaan ohitusleikkaus ja meillä on aika hyvät resurssit tehdä se samana päivänä. Potilas, joka on aamulla lähtenyt töihin, soittaa sitten illalla kotiin vaimollensa ja sanoo, että olen ollut täällä teholla ja minulle on tehty ohitusleikkaus. Tästä kuluu reilu viikko ja potilas on kotona, kuvailee Lepojärvi toipumista esimerkkipotilaan avulla.
Potilasaineisto on kuitenkin vaikeutunut. Ohitusleikkauspotilaiden keski-ikä on nykyään yli 70 vuotta.
– Potilaiden keski-ikä on vuosi vuodelta noussut. Kun muistelen parinkymmenen vuoden takaista aikaa, ei yli 60-vuotiaita juuri leikattu. Se tuntuu tällä hetkellä ihan käsittämättömältä. Nyt potilaiden keski-ikä on yli 70 vuotta eikä yläikärajaa oikeastaan ole. Ikärasismia ei siis harrasteta, Lepojärvi korostaa.
Keski-iän nousun ja liitännäissairauksien vuoksi potilaat ovat usein entistä huonokuntoisempia ja heidän leikkausriskinsä on kohonnut. Tästä huolimatta kuolleisuus on pysynyt alhaisena.
– Jos katsotaan esimerkiksi meidän viimeistä neljää vuotta ja potilaiden kuolleisuutta, niin kuukauden kuolleisuus on alle yhden prosentin. Se on hämmästyttävän pieni luku.
Sydänkirurgiaa myös tulevaisuudessa
Ohitusleikkausten määrä on kääntynyt viime vuosina laskuun. Leikkauksia tehdään Suomessa nyt noin 3 500 vuodessa. Sen sijaan pallolaajennuksia on tehty yhä enemmän. Stakesin tilastojen mukaan pallolaajennusten määrä on vuosituhannen vaihteesta miltei kaksinkertaistunut.
– Huomattava osa niistä potilaista, jotka ennen otettiin suoraa päätä ohitusleikkauksiin, voidaan nykyään hoitaa pallolaajennuksella. Siinä käytetään sitten hyvin usein stenttejä eli metalliverkkoputkia apuna tuloksia parantamassa, Lepojärvi kertoo.
Lääkehoitojen ja pallolaajennusten yleistyessä ovat kärkevimmät jo kysyneet, tarvitaanko sydänkirurgiaa tulevaisuudessa lainkaan. Tuore esimerkki kiistakysymyksestä löytyy Vaasan keskussairaalasta, jonka sydänleikkaukset on päätetty siirtää Tampereelle muun muassa leikkausmäärien vähenemisen perusteella.
Pelkät leikkausmäärätilastot eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Sydänkirurgia puolustaa paikkaansa tulevaisuudessakin, kun vaakakupissa painavat hoidon pitkäaikaistulokset ja elämänaikaiset kokonaiskustannukset. Esimerkiksi valtimosiirteillä tehty leikkaus vaatii hyvin harvoin uusintatoimenpiteitä.
– Jos on kolmen suonen tauti ja nuorehko potilas, niin mieluummin tehtäisiin sitten heti hyvä ohitusleikkaus valtimosiirteillä, se on kertakustannus. Mieluummin niin, kuin että tehtäisiin pallolaajennuksia ja uusittaisiin niitä, koska uusintatoimenpiteiden tarve on pallolaajennuksen jälkeen huomattava. Välttämättä potilasta ei edes saataisi täysin oireettomaksi ja sitten lopulta kun suonet ovat tukkeutuneet ja pallolaajennusten tie kuljettu loppuun, tehdään kuitenkin ohitusleikkaus, joka tavallaan tuplaa kustannukset, Lepojärvi huomauttaa.
Hoito pyritäänkin räätälöimään ammattilaisten yhteistyönä kunkin potilaan tilanteen ja tarpeen mukaan.
– Uskon, että useimmissa Suomen sairaaloissa tämä on hyvin hallinnassa sillä tavalla, että kardiologit ja sydänkirurgit yhdessä päättävät ainakin ongelmallisissa tapauksissa, mikä on kullekin potilaalle räätälöitynä paras vaihtoehto, oli se sitten pallolaajennus tai ohitusleikkaus, Lepojärvi sanoo.
Asiantuntija: MARTTI LEPOJÄRVI, dosentti, Oulun yliopistollinen sairaala
Toimittaja: SUSANNA EKFORS