Akuutin Arkisto
8.5.2007
Paranna muistiasi!
Unohditko puhelimesi tai pankkikorttisi PIN -koodin? Etkö muista juuri tapaamasi henkilön nimeä? Nämä lienevät kiusallisen tuttuja muistiongelmia lähes jokaiselle. Muistikouluttaja Martti Vannas auttaa nyt parantamaan Akuutin katsojien muistia. Muistamalla paremmin myös elämänlaatu kohoaa.
Martti Vannas on työskennellyt taikuuden areenoilla sekä stand up -koomikkona jo 15 vuoden ajan. Hän on mm. Viihdeohjelmien Suomen mestari 2002 ja Taikurien kuningas vuodelta 2003. Vannas tekee pääasiassa keikkoja yrityksille, joiden henkilöstö- ja asiakastilaisuuksissa hän nostattaa tunnelmaa esiintymisillään. Myös lääkäriksi kouluttautunut Vannas on parin viime vuoden ajan erikoistunut nimenomaan muistikoulutukseen. Koittakaapa painaa nimi mieleen!
Opettele muistamaan!
– Hyvä muisti ei ole synnynnäinen lahja vaan ainoastaan taito, joka on opittavissa - ja se on meidän kakkien opittavissa. Myytti, jonka mukaan joillain on hyvä muisti ja joillain on huono muisti, ei oikeastaan ole totta, aloittaa Martti Vannas.
Vannaksen mukaan unohtaminen johtuu siitä, että alun perinkään ei paineta asiaa kunnolla mieleen. Oikeastaan emme unohda, vaan asia on kyllä mielessä. Emme vain ole osanneet laittaa sitä sellaiseen paikkaan muistissa, josta osaisimme sen hakea haluttaessa. Siitä johtuu myös, että usein joku asia ei tule mieleen silloin kuin sen pitäisi vaan vaikkapa nukkumaan mennessä, kun on rentoutunut eikä ole pakotettu muistamaan.
Hulvattomat mielikuvat
Muistitekniikoissa käytetään perustavina asioina kolmea tekijää: käytetään mielikuvitusta, assosiaatiota ja visualisointia.
– Mielikuvitusta me käytämme niin, että assosioimme mielikuvituksen avulla kaikki muistettavat asiat johonkin, jonka jo paremmin muistamme. Ja koska visuaaliset ärsykkeet ovat paljon voimakkaampia kuin puhutut ärsykkeet, meidän pitää tehdä mielikuvia kaikista asioista, joita haluamme visualisoida, opastaa Vannas.
– Kun käytätte näitä assosiaatioita, on tärkeää että käytätte niissä huumoria, liioittelette, otatte mukaan värejä ja aisteja, tunne-elämyksiä, seksiä, väkivaltaa, mitkä paremmin muistetaan ja sen takia unohtamista ei tapahdu niin helposti.
Väritä ja liioittele
– Jos esimerkiksi menet kauppaan ja haluat ostaa leipää, niin et saa ajatella pelkästään 'leipä' vaan sen pitää olla jonkinnäköinen mielikuva. Mitä oudompi sitä parempi. Vähän tavallisuudesta poikkeava, tunteita herättävä, humoristinen mielikuva leivästä pysyy paremmin mielessä eikä unohdu ja varmasti ostos tulee tehtyä oikein, toteaa Martti Vannas ja vetää esiin valtavan kokoisen vaahtomuovisen kerrosvoileivän.
Näin parannat numeromuistiasi
Monille nimenomaan numerosarjojen muistaminen tuottaa tuskaa. Elämämme on kuitenkin täynnä numeroita, kuten PIN -koodeja.
– Jos halutaan muistaa paremmin numeroita ja numerosarjoja, niin meidän pitää ajatella numerot uudella tavalla. Eli jokaisen numeron on tarkoitettava jotain esinettä, joka muodoltaan muistuttaa tätä numeroa, pohjustaa Vannas ja alkaa luetella numeroita ykkösestä yhdeksään.
0.
Nyt kuvittelette ensin numeron nolla hyvin selkeänä näkökenttään. Päätätte minkä värinen se on, selkeä iso mielikuva. Sen jälkeen tuotte siihen 0:n päälle jalkapallon. koska se muistuttaa muodoltaan nollaa eli 0=jalkapallo. Liitätte ne yhteen, koska aivot muistavat paremmin yhteyksiä kuin irrallisia asioita niin silloin liitetään ne yhteen tällä tavalla.
1.
Seuraavaksi otetaan numero 1 ja kynttilä, koska ne muistuttavat toisiaan. Pidätte ykkösen taustalla, kynttilä tulee siihen päälle.
2.
Sitten kakkonen ja joutsen ja jollain tavalla liitätte ne yhteen. Voitte kuvitella, että joutsenen kaula kiertyy kakkosen kaulan ympärille, jos se auttaa.
3.
Kolmonen ja kaikille tuttu käsiraudat, jotka ovat auki - elokuvista tuttu tietenkin.
4.
Nelonen ja purjeveneen purje. Näette kuinka purje lepattaa, ehkä se nelonen lepattaa samalla tavalla. Haistatte merituulen, lokkien kirkunan ja otatte siihen kaikkia aisteja mukaan.
5.
Sitten on viitonen ja ongenkoukku - liitätte ne yhteen.
6.
Kuutonen ja norsunkärsä, kuulette äänet, haistatte tuoksut
7.
Sitten seitsemän ja kirves. Voitte ajatella, kuinka seiskasta kirves vuolee pieniä palasia irti, jolloin seiska liittyy kirveeseen.
8.
Kahdeksikko ja lumiukko ja päätätte tarkalleen, millainen se lumiukko on. Porkkana nenässä, kaksi silmää on mansikoita, tässä tapauksessa pakastemansikoita. Kuvittelette, kuinka kahdeksikko rupeaa kylmenemään ja kenties jäätyy, koska lumiukko on sen edessä.
9.
Viimeisenä yhdeksän, joka on golfmaila.
Muista PIN-koodisi!
– Hyvä! Nyt sovelletaan käytäntöön. Otetaan esimerkkinä pankkikortin PIN-koodi. Eli kuvittelette ensin pankkiautomaatin selkeästi eteenne. Nyt meidän pitää sijoittaa PIN-koodi tähän pankkiautomaattiin. Tässä esimerkissä meillä on PIN-koodi, joka on 8012.
– Ensimmäinen numero on 8, joten kuvittelette sitä pankkiautomaattia ja läväytätte siihen lumiukon keskelle pankkiautomaattia. Nimenomaan sen pitää lävähtää röyhkeästi esiin, lumen pitää roiskua, se ei saa tulla mitenkään nöyristellen vaan sen pitää olla selkeä mielikuva: 8 eli lumiukko. Sen jälkeen 0 lumiukon pään päälle. Ja koska se on outo mielikuva - harvemmin näkee lumiukkoa joka tasapainottelee jalkapalloa päänsä päällä, niin se pysyy paremmin myös mielessä. Tavallisuudesta poikkeava asiat toimivat aina. Sitten meillä oli 1 eli kynttilä, liitätte ne yhteen. Viimeisenä oli 2 eli joutsen, joka käristyy kynttilänliekissä, koska tunteita herättävät mielikuvat pysyvät paremmin mielessä. Tarkoitushan on ainoastaan, että muistatte PIN-koodinne eli käytetään tätä mielikuvaa. PIN-koodi 8012 on nyt paljon visuaalisempi kuin puhuttu numerosarja ja liittyy mielikuvissa pankkiautomaattiin, opastaa Martti Vannas.
Unohditko tuttavasi nimen?
Moni valittaa heikkoa nimimuistiaan. Voit kuitenkin tehdä suuren vaikutuksen muistamalla satunnaisesti kohtaamasi ihmisen nimen. Ihminen kuulee oman nimensä mielellään. Nimiä voi oppia muistamaan jopa vuosien päästä tapaamisesta, samalla jäät taatusti myös itse mieleen. Muistitekniikoiden avulla pääset perille salaisuudesta, jonka avulla et enää unohda yhdenkään tapaamasi henkilön nimeä, väittää Martti Vannas.
– Kun kuulemme henkilön nimen niin meidän pitää tehdä assosiaatio siitä nimestä ja liittää se tähän kyseiseen henkilöön. Kun tapaamme henkilön, on kysyttävä nimi ja esiteltävä itsensä. Jos ei nimeä tule, niin on kysyttävä uudelleen samassa tilanteessa. On kohteliaampaa tehdä se saman tien, koska jos kysyt nimen jälkeenpäin niin hän kokee, että olet unohtanut sen.
– Olemme nyt kuulleet nimen, seuraavaksi katsomme tätä kyseistä henkilöä. Meidän pitää oikeasti katsoa häntä eikä vain nähdä. Eli katsoa hänen kasvonpiirteitään ja kuitenkin ajatella ettei katsota liian pitkään, koska yli viiden sekunnin katsominen tarkoittaa parittelua tai tappelua. Siksi ajatellaan mieluummin toisin ja katsotaan vähän lyhyempi aika, veistelee Vannas.
Harrista narri
– Meillä on esimerkiksi henkilö, jolla on tyypillinen suomalainen nimi: Harri Virta. Etunimi on Harri ja meidän pitää tehdä jonkinnäköinen assosiaatio sanasta Harri. Minulle tulee henkilökohtaisesti mieleen sana 'narri', koska se muistuttaa sanaa Harri. Eli meillä on narri mielikuvana ja meillä on Harri henkilönä. Nyt liitämme jotain tästä mielikuvasta henkilöön, joka pitää oppia eli siirrän visuaalisesti narrin hatun Harrin päähän. Pidetään mielikuva hetken mielessä. Kun katson häntä uudestaan, näen hänen päässään visuaalisesti narrin hatun eli hän on Harri.
– Sitten meillä on sukunimi, joka on Virta. Valitaan jokin kasvonpiirre, otetaan kulmakarvat ja virta assosioituu luonnollisesti sanaan sähkövirta eli me pannaan sähkövirtaa lyömään Harrin kulmakarvojen väliin. Meillä on siis henkilö, katsotte häntä, hänellä on narrin hattu päässä, hänellä on oikosulkua kulmakarvoissa - hän on Harri Virta, opettaa Vannas.
Harjoittele bussissa
Visuaalisesta mielikuvasta voi tehdä oudon, tunteita herättävän, voi liioitella ja käyttää kaikkia aisteja. Kenellekään ei tarvitse kertoa muistin tueksi rakennettuja mielikuvia, ne ovat ainoastaan itselle. Niinpä ei tarvitse hävetä, jos ne tuntuisivat liian oudoilta ääneen kerrottaviksi.
– Kun nimien muistamisessa pikkuhiljaa etenee, voi ottaa yhden nimen päivässä ja testata toimiiko muistitekniikka. Bussipysäkillä voi katsoa vieressä olevia ihmisiä, antaa heille mielikuvitusnimiä ja kokeilla assosiaatioita. Bussimatka sujuu paljon paremmin ja samalla voi pitää hauskaa matkalla, neuvoo Vannas harjoittelemaan.
Jäikö kahvinkeitin päälle?
Yksi arkielämän ongelma on, ettei muista menikö kahvikeitin pois päältä, jäikö silitysrauta päälle, menikö ovi takalukkoon, tuliko auton ovi lukkoon. Tähän on hyvä ratkaisu, paljastaa Vannas.
– Olet esimerkiksi laittamassa aamiaista, juot kahvia, laitat kahvinkeittimen pois päältä, niin tee jotain pientä mikä poikkeaa tilanteesta. Esimerkiksi kahvinkeitin pois päältä - silmälasit nurinpäin päähän - silmälasit takaisin - ja jatka aamiaista. Tämä rikkoo rutiinin, on vähän outo ja vähän humoristinen. Muistat itse käänsitkö silmälasit vai et mutta et muista sitä tavallista kahvinkeittimen poislaittamista, joka tapahtuu kuitenkin joka päivä. Tai ajat töihin, auton ovi kiinni, autonavaimet suuhun, blllrrr - ravista avaimia - ja ei muuta kuin töihin. Vielä jos tekee sen julkisella paikalla niin aina hauskempaa, vakuuttaa Martti Vannas.
Älä muista!
– Voitte myös käyttää tapaa, jossa te ikään kuin kiellätte mieleen painamisen. Silloin aivot toimivat kahta paremmin ja ne haluavat muistaa vielä enemmän, väittää Martti Vannas.
– Tästä on sellainen pieni interaktiivinen harjoitus, jonka voitte tehdä siellä kotona. Olkaa ystävällisiä, seuraavan kolme sekunnin aikana: älkää ajatelko papukaijaa…mitä te ajattelette? Okei.
Martti Vannaksen kotisivut: http://www.marttivannas.com/
Asiantuntija: MARTTI VANNAS, lääketieteen lisensiaatti, muistikouluttaja
Toimittaja: LEA FROLOFF