Akuutin Arkisto
9.1.2007
Geeniterapia sydän- ja verisuonitautien hoidossa
Kuopiossa kehitetään geeniterapiahoitoa, joka avaa lupaavat näkymät sydän- ja verisuonitautien hoidossa. Tutkimusta on tehty A.I. Virtanen -instituutissa dialyysihoitoa saaneilla potilailla.
Kliiniset tutkimukset ovat edenneet jo niin pitkälle, että dialyysipotilaiden verisuoniahtauman estämiseksi saatetaan saada lääke jo lähitulevaisuudessa.
– Olemme kehittäneet menetelmää, jolla voidaan estää verisuonen ahtauma, joka syntyy dialyysipotilaiden verisuonistoon silloin kun he saavat keinodialyysihoitoa, kertoo professori Seppo Yläherttuala.
Hoitogeeni pienelle alueelle
Munuaisten vajaatoiminnan takia keinodialyysihoitoa saavien potilaiden verisuonet tukkeutuvat herkästi kädessä siitä kohdasta, johon dialyysikatetri asetetaan. Geeniterapissa hoitokohtaan ruiskutetaan hoitogeeniä eli verisuonikasvutekijää tukkeuman estämiseksi. Hoitogeeni pysyy pienellä alueella, sillä hoitokohdan ympärille on laitettu biohajoava kalvo.
– Geenihoidossa tämän paikallishoidon idea on erittäin tärkeä, koska silloin pyrimme välttämään sen, etteivät geenit kulkeudu minnekään muualle elimistöön. Tässä hoitomuodossa olemme kehittäneet biohajoavan kapselin, kuoren, joka laitetaan verisuonen ja neulontakohdan ympärille. Hoitogeeni ruiskutetaan ainoastaan sentin, kahden alueelle kapselin sisään. Näin hoitogeeni ei voi mennä muualle kuin verisuonen seinämään, missä hoitoa tarvitaan, Yläherttuala selventää.
Yleensä dialyysipotilailla verisuonen ahtauma tulee jo muutamassa kuukaudessa katetrin asettamiskohtaan. Geeniterapiahoito on pidentänyt tutkimuksissa siirteen aukipysymisaikaa merkittävästi, jopa viisinkertaisesti. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, estääkö hoito tukkeutumisen pysyvästi. Joka tapauksessa tukkeumaa ehkäisemällä vältetään raskaita operaatioita.
Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös muiden sairauksien hoidossa.
– Paikallishoidon ideaa, jossa voidaan tällaisia verisuonen kaltaisia rakenteita hoitaa, voidaan hyödyntää elimistössä muuallakin, muun muassa hermovammojen hoidossa. Jos esimerkiksi kolarin seurauksena jokin iso hermo katkeaa tai vaurioituu pahasti, voimme tällä samalla tekniikalla laittaa hermon ympärille hermokasvutekijää, mikä saattaa huomattavasti nopeuttaa vamman korjautumista, Yläherttuala kertoo.
Dialyysipotilaille lääke jo lähivuosina
Tutkimus avaa lupaavia näkymiä laajemmin sydän- ja verisuonitautien hoitoon. Tulevaisuudessa on todennäköisesti mahdollista kehittää vastaava metodi estämään sydämen ohitusleikkaussiirteiden tukkeutumista, joka on erittäin yleinen ongelma ohitusleikkauspotilailla.
– Tämä hoitogeeni sinällään käy kaikkiin tapauksiin. On vain ajankysymys, koska pääsemme sydämen ohitussiirteisiin tai alaraajasiirteisiin. Käytännössä kysymys on useista vuosista, Yläherttuala uskoo.
Dialyysipotilailla kliiniset tutkimukset ovat edenneet lupaavasti jo toiseen vaiheeseen. Heille tarkoitettua lääkettä voidaan odottaa markkinoille jo lähivuosina. Hoito tuo avun suurelle määrälle ihmisiä.
– Arvion mukaan keinodialyysihoitoa saavia potilaita, joilla tämä ongelma on, on Euroopassa ja USA:ssa kummassakin noin 150 000 vuodessa, Yläherttuala laskee.
Asiantuntija: SEPPO YLÄHERTTUALA, professori, Kuopion yliopisto
Toimittaja: SUSANNA EKFORS