Akuutin Arkisto
10.4.2007
Akuutti: Kipinöivä sydän
Sydämen rytmihäiriö on yleisin syy päivystyspoliklinikalla käyntiin maamme suurimmissa sairaaloissa. Useimmiten vastaanotolle ajaa sydämen eteisvärinä eli flimmeri, josta kärsii jopa joka neljäs suomalainen jossakin elämän vaiheessa.
Sydämen toimintaan liittyy tabuja ja jopa kuoleman pelkoa, eivätkä suomalaiset puhu sydämensä asioista kovin helposti.
Kolmen kaveruksen tarina
Ari Heinilä, Paavo Koskivaara ja Karri Kivelä ovat ikääntyviä urheilijoita. Ystävykset tapasivat säännöllisesti lounaalla, työpäivän lomassa. Kerran he huomasivat kärsivänsä samankaltaisista ongelmista: sydämen rytmi katoaa aika ajoin.
Heinilä pelasi aktiivisesti tennistä, mutta viitisen vuotta sitten peli alkoi tökkiä. Hän löi palloa tutun kaverin kanssa ja ihmetteli kun hengitys ei meinannut palautua pitkän pallorallin jälkeen.
– Hain urheilukassistani sykemittarin ja asetin sen rintaani. Järkytyin, kun huomasin sykkeeni käyvän välillä jopa 210:ssä, siinä levätessä! Panin myös merkille, että syke oli epäsäännöllinen. Silloin tajusin, että minulla oli rytmihäiriö, muistelee Heinilä rytmihäiriön ensimmäisiä oireita.
Heinilän syke ei palautunut normaaliksi edes yöunien aikana ja seuraavana päivänä hän meni terveyskeskukseen, jossa häiriö näkyi sydänfilmillä. Sinusrytmi palasi itsestään normaaliksi vasta puolentoista vuorokauden kuluttua. Mikäli rytmi ei olisi palautunut kahden vuorokauden sisällä, olisi sydän pitänyt pysäyttää ja kääntää oikeaan rytmiin keinotekoisesti.
"Pyrin välttämään kaikkea stressiä tuottavaa"
Yksityisyrittäjä työskentelevä 61-vuotias Koskivaara pelasi koripalloa aina maajoukkuetasolla asti. Maaotteluita kertyi uran aikana 67 kappaletta, suomenmestaruuksia neljä Hongan riveissä. Nykyään Koskivaara pitää kuntoaan yllä hiihtämällä, lenkkeilemällä ja golfia pelaamalla. Ensimmäiset sydänoireet tulivat kuitenkin tutulla areenalla, koripallokentällä.
– Pelasin korista ja ihmettelin kun en oikein jaksanut juosta entiseen malliin. Päätin sitten kokeilla tuttua hiihtolenkkiä. Kun ylämäki alkoi, puuskutin kuin ikäloppu höyryveturi.
– Olenko näin huonossa kunnossa, ihmettelin? Ja kielsin sen vaihtoehdon. Panin lisää pökköä pesään, mutta maitohapot hyydyttivät menon mateluksi, kertoo Koskivaara kokemuksistaan.
Koskivaara meni kuitenkin tutun lääkärin vastaanotolle. Lyhyiden tutkimusten jälkeen lääkäri teki rytmihäiriödiagnoosin ja lähetti potilaan Jorvin sairaalaan sydänspesialistille.
– Tämän ensimmäisen kerran jälkeen sydämeni on pysäytetty 5-6 kertaa ja käynnistetty uudestaan oikeaan rytmiin. Enää en ota käytä alkoholia paljon ja pyrin välttämään kaikkea stressiä tuottavaa. Sopivalla lääkityksellä ongelma pysyy aisoissa, kuvailee Koskivaara elämäänsä rytmihäiriön kanssa.
"En saanut henkeä, huimasi ja pelotti"
Myyntipäällikkö Kivelän ensimmäiset oireet rytmihäiriöistä tulivat golfkentällä. Kivelän elämässä urheilu on aina ollut intohimo. Palkintokaappiin on kertynyt muun muassa useita purjelautailun suomenmestaruuksia. Viime vuosien aikana Kivelälle on kertynyt ylipainoa parikymmentä kiloa.
– Ensimmäisen kerran minut vietiin golfkentältä ambulanssilla kahdeksan vuotta sitten, nelikymppisenä. En saanut henkeä, huimasi ja pelotti, kertoo Kivelä.
Varoittamatta tullut rytmihäiriö sai miehen pelokkaaksi.
– Jonkinlaista kuolemanpelkoa se on, kun on kysymys sydämestä. Muistan kyllä, että minulla on ollut jotain sydämeen liittyviä, outoja tuntemuksia lapsuuden ajoilta kun pelasin koripalloa. Silloin 12-vuotiaana elin täysin siivoa elämää, joten kaikkea ei voi vierittää vanhemmiten tulleiden huonojen elämäntapojen syyksi.
Yleinen vaiva urheilijoilla
Vaikka urheilijoiden sydänten pitäisi olla hyvässä kunnossa, iskee rytmihäiriö heihin yllättävän usein. Viime aikoina julkisuudessa ovat olleet muun muassa uimari Jani Sievinen, jonka sydän tähystettiin Sydneyn Olympialaisten jälkeen ja vika saatiin korjattua, painija Juha Ahokas sekä jääkiekkoilija, Teppo Numminen.
– Ikääntyvillä urheilijoilla flimmerit ovat suhteellisen yleinen ongelma. Useimmat ihmiset järkyttyvät ensimmäisistä rytmihäiriöistään, vaikka ani harvoin ne ovat kuolemanvaarallisia. Rytmihäiriöitä on myös erityyppisiä. Tyypillinen niin sanottu flimmeri on eteisvärinää, sanoo kardiologian professori Markku S. Nieminen Hyksistä.
– On tosi vaikeaa luopua urheilusta tai hyväksyä sitä tosiasiaa, ettei voisi harrastaa lajeja, jotka ovat kaikkein rakkaimpia. En ole mistään vielä luopunutkaan, kun lääkärit vakuuttivat, ettei rytmihäiriöni ole hengenvaarallisia. Mutta rytmihäiriöitä on tullut yhä useammin. Alussa niitä oli kerran, pari kuukaudessa ja ne kestivät kerrallaan keskimäärin vuorokauden. Nyt niitä on viikoittain jopa pari kertaa, kertoo Ari Heinilä.
Heinilän rytmihäiriöt tulevat yleensä rasituksen yhteydessä. Nykyään niitä saattaa tulla myös ruokailun jälkeen sekä kiireestä tai muusta stressistä.
– Sen tuntee jo etukäteen, milloin sydän on herkässä tilassa, kuvailee Heinilä tilannettaan.
Heinilän hoitokierre
Rytmihäiriöiden jatkuttua Heinilälle suositeltiin katetriablaatiota. Samaa hoitoa, jonka avulla muun muassa Jani Sievinen oli päässyt eroon kiusallisista rytmihäiriöistä.
– Tietyissä tapauksissa suosittelemme katetriablaatiota, tähystysoperaatiota, jossa menemme nivustaipeen reisilaskimoista sisään instrumenttien kanssa. Pyrimme polttamaan sähköllä alueita tai kohtia, joissa oletamme sydänsähköimpulssien kulkevan väärää rataa ja aiheuttavan potilaalle rytmihäiriöitä, professori Nieminen selventää.
Heinilä meni toiveikkaana ablaatioon toivoen, että saisi avun vaivoihinsa. Hän joutui kuitenkin pettymään pahasti, sillä operaation jälkeen lääkärit totesivat, että häiriö lähtikin liikkeelle eri paikasta kuin he olivat olettaneet. Käytettävissä ei ollut instrumentteja, joilla olisi päästy ongelman alkulähteille, sydämen vasempaan eteiseen.
Myös vuoden päästä tehty toinen ablaatiohoito epäonnistui, vaikka sairaalaan oli saatu uusia instrumentteja. Lääkärit saattoivat vain todeta, ettei ongelmakohta ollut siellä missä he olettivat sen olevan.
– Elin taas rytmihäiriöitteni kanssa, joita tuli entistä taajempaan. Yhtenä viikonloppuna häiriö alkoi perjantai-iltana. Normaalisti olin saanut rytmin palautumaan noin vuorokauden kuluttua rasittamalla itseäni kevyellä liikunnalla. Nyt kotikonstit eivät auttaneet, kertoo Heinilä toisen leikkauksen jälkeisestä tilanteesta.
"Kolme viikkoa rytmihäiriötä!"
Kun Heinilä lopulta pääsi vastaanotolle, sai hän kauhukseen kuulla olevansa myöhässä.
– Sydäntä ei voitu enää tahdistaa uudestaan aivoveritulppariskin takia. Vasta kolmen viikon verenohennuskuurin jälkeen se olisi ollut mahdollista. Kolme viikkoa rytmihäiriötä! Onnekseni sydän palasi itsestään oikeaan rytmiin neljän vuorokauden kuluttua ja huokaisin helpotuksesta, muistelee Heinilä helpottuneena.
Heinilä ei kuitenkaan luovuttanut, vaan päätti mennä ablaatioon kolmannen kerran. Kolmannessa operaatiossa hänen sydämensä keuhkolaskimoiden ympärille poltettiin eristyslinja ja pyrittiin eristämään myös muita herkkiä alueita. Tällaiset toimenpiteet tuottavat toivotun lopputuloksen puolelle potilaista.
– Olin todella innoissani kolmannen ablaation jälkeen. Vihdoin sydämessä oli tehty jotakin ja oli toivoa. Mutta jo pian huomasin, että rytmihäiriötaipumukseni olivat tallella, ja ehkä entistä herkempänä. Nyt häiriöitä saattoi aiheuttaa ylensyöminen illalla tai joku hengitysrytmin muuttuminen rasituksessa.
– Kerroin asioista sairaalassa ja ylihoitaja pyysi minua harkitsemaan mahdollista sydämen tahdistinta. Masennuin kovasti. Oliko minusta, huippukuntoisesta, muuten terveestä huippu-urheilijasta tulossa pian vaivainen eläkeläinen, joka toimisi patterin tukemana, pohti Heinilä hoidon jälkeen.
Elämää rytmihäiriöistä huolimatta
Seuraavana syksynä Heinilälle tarjottiin jälleen uutta mahdollisuutta ablaatioon, jossa sydämen polttolinjoja täydennettäisiin. Tällä kertaa hän ei kuitenkaan innostunut ajatuksesta, vaan tunsin itsensä koekaniiniksi ja toimenpiteitä hakuammunnaksi. Hän päätti pitää vuoden vapaata sydämen hoidoista ja nauttia talvesta täysillä.
Paavo Koskivaara ja Karri Kivelä ovat saaneet pidettyä ongelman siedettävissä rajoissa lääkkeiden avulla. Ari Heinilä uskaltautui viime syksynä neljännen kerran katetriablaatioon, mutta tulokset eivät tälläkään kertaa olleet odotetut.
Asiantuntijat:
MARRKU S. NIEMINEN, kardiologian professori, HYKS
PEKKA RAATIKAINEN, dosentti, apulaisylilääkäri, OYS
Toimittaja, käsikirjoittaja, ohjaaja: ARI HEINILÄ
Tuotanto: MOTION OY, yhteistyössä YLE ASIAOHJELMAT