Akuutin Arkisto
11.12.2007
NOKKOSIHOTTUMA
Urtikaria eli nokkosihottuma on hyvin tavallinen iho-oire, jonka syy selviää harvoin. Noin 20 prosenttia väestöstä kokee nokkosihottuman oireita joskus elämänsä aikana.
Iholle nousee kovasti kutiavia paukamia ja näppyjä. Tavallisin nokkosihottuman laukaisija on flunssa. Useimmiten tauti rauhoittuu itsestään muutamien päivien tai viikon kuluessa. Mutta joillekin tauti jää pitkäikäiseksi seuralaiseksi.
Lahtelainen Anja Vilén sairastui kylmäurtikariaan jo lapsena. Vuosien kuluessa hän on oppinut elämään taudin kanssa.
– Olen jo oppinut tähän ikään mennessä tuntemaan oman kroppani. Pahin on syksy, nämä tuulet ja viima. Minulla pahin on kylmä ja lämmönvaihtelu kylmästä lämpimään. Se tuntuu jaloissa ja kasvoissa. Kun tulen sisälle niin ne turpoavat, sen tuntee kasvoissa kun naama paisuu, kertoo Anja Vilén.
YLEINEN IHOVAIVA
Urtikaria on yksi tavallisimmista ihovaivoista. Se ilmenee kovasti kutiavina paukamina ja näppyinä, jotka nousevat ja laskevat paikkaa vaihdellen. Nokkosten polttamaa muistuttavien paukamien läpimitta vaihtelee muutamasta millistä pariinkymmeneen senttiin. Urtikariaan voi myös liittyä syvempää ihon ja limakalvojen turvotusta.
Urtikaria esiintyy usein infektion laukaisemana mutta yli 70 prosenttia nokkosihottumien aiheuttajista jää tuntemattomiksi.
– Urtikarian voi laukaista hyvin monet erilaiset syyt ja tekijät ja näille kaikille yhteistä on se, että ne saavat aikaan histamiinin vapautumisen ihossa, selittää ihotautien erikoislääkäri Leena Ackermann.
Histamiini aiheuttaa verisuonten lisääntynyttä läpäisevyyttä ja kutinahermojen ärsytystä. Tämä aiheuttaa paukamat ja kutinan. Urtikariaan tehoaa antihistamiini.
– Se diagnoosi on aika helppo tehdä. Se kliininen kuva on aika tyypillinen. Ihottuman ulkonäkö ja sitten tämän yksittäisen paukaman kesto on diagnostinen kriteeri. Nämä paukamat nousevat ja laskevat mutta jos tämmöinen yksi paukama kestää paikallaan yli 24 tuntia niin silloin kyseessä ei ole urtikaria vaan joku muu ihosairaus, selventää Leena Ackermann.
ALLERGIA HARVOIN SYY
Lyhytkestoinen, akuutti nokkosihottuma on tavallisempi lapsilla kuin aikuisilla. Sen aiheuttaja on usein ylähengitysteiden tulehdus, hyönteisen pisto tai purema, joskus harvoin lääke- tai ruoka-aine.
Jos oireet kestävät pitempään kuin kaksi kuukautta on kyse kroonisesta urtikariasta. Se on aikuisten vaiva, jonka syy usein jää tuntemattomaksi. Useimmissa tapauksissa tauti rauhoittuu viiden vuoden sisällä mutta joskus oireet kestävät kauemmin tai uusiutuvat pitkänkin tauon jälkeen.
Oireita voi myös aiheuttaa jokin fysikaalinen tekijä, esimerkiksi hankaus, kylmä, kuuma, paine, valo tai vesi.
– Se on semmoinen yleinen harhaluulo, että urtikaria olisi allergiaa mutta tosiasiassa se on harvoin kun allergia löytyy sieltä taustalla. Ehkä noin viidellä prosentilla urtikariaa sairastavista oireiden aiheuttaja on allergia, tarkentaa erikoislääkäri Leena Ackermann.
Anja Vilénille ihoreaktion aiheuttaa altistuminen kylmälle, esimerkiksi tuulinen ja kostea ulkoilma.
– Tällä tiedolla ja tällä osaamisella ei se enää tunnu arkipäivässä. Nykyään en enää mene herkästi uimaan. En voi ottaa pitkiä löylyjä. Kun tulen lenkiltä en voi heti mennä suihkuun, vaan pitää antaa ihon tasaantua ensin jonkun tunnin ajan. Sitä vaan oppii elämään niin, ettei siihen kylmälle iholle laske sitä lämpöistä vettä, sanoo Anja Vilén.
SIETÄMÄTÖN KUTINA
Nokkosihottuman hoidossa olennaista on aiheuttavan tai oireita pahentavan tekijän välttäminen.
– Urtikaria ei ole vaarallinen. Mutta se on tietenkin potilaalle kiusallinen, hankala vaiva tämän kovan kutinan vuoksi, kuvailee Leena Ackermann.
Anja Vilénin mielestä pahinta taudissa on se, ettei ikinä ennalta tiedä koska se tulee ja miten voimakkaana.
Pienestä paukamoinnista ei kannata huolestua, se tulee ja menee.
– Alkuvaiheessa voi hyvin jäädä odottamaan jos oireet ovat lieviä. Valtaosassa on taustalla vaikkapa flunssa, joka on laukaissut sen urtikarian. Sitä voi vaikka itse ostaa paketin antihistamiinia apteekista. Mutta jos nämä oireet rupeavat pitkittymään tai ovat hankalat niin sitten pitää hakeutua lääkäriin, opastaa Leena Ackermann.
– Tässä taudissa tieto ei lisää tuskaa vaan tässä se auttaa selviämään siitä. On tärkeätä, että oppii suhtautumaan niihin oireisiin ja ettei mene paniikkiin. Hyväksyy, että nyt minä oirehdin tähän ja tällä tavalla ja muistaa, että se menee ohi. Se on se kaikkein tärkein juttu siinä, lohduttaa Anja Vilén.
Lisätietoa www.iholiitto.fi
Asiantuntija: LEENA ACKERMANN, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri,
Iho- ja allergiasairaala
Toimittaja: KARITA LEHIKOINEN-STEDT