Akuutin Arkisto
13.11.2007
Vanhustenhuollossa remontti edessä
Suomen vanhustenhuolto vaatii pikaista remonttia. Väestön vanhetessa ja palvelutarpeen kasvaessa rahat eivät riitä nykyisillä toimintatavoilla.
Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi on vanhustenhuollon takapajula. Meillä on jumiuduttu vuosikymmeniä vanhaan ajatteluun, jonka mukaan on hyväksyttävää makuuttaa vanhusta vuodepotilaana.
Vielä jokin aika sitten 82-vuotias Toivo Haapala ei pystynyt muuta kuin makaamaan vuoteessa. Kävelytelineen ja treenien ansiosta Haapala on virkistynyt huomattavasti ja pystyy nyt kävelemään päivittäin.
– Kyllähän meillä aika lailla niin on, että on tullut vanhus akuuttihoidon puolelta meille kahden autettavana. Sitten kun vanhus on ollut täällä viikon tai pari, niin omatoimisuus palaa niin paljon, että selviää sitten yhden auttamana tai pystyy jopa liikkumaan kävelytelineen tai yhden avustajan turvin, kuvailee fysioterapeutti, palvelupäällikkö Raija Asikainen oululaisesta Hiirosenkodista.
Suomi suosii makuuttamista
Vanhuksen lihaskunto romahtaa merkittävästi jo yhden viikon makaamisesta. Tästä huolimatta Suomi suosii vanhusten makuuttamista.
– Suomessa on tällä hetkellä hyväksyttyä, että ihminen on vuodepotilas. Jos menemme kuuntelemaan mitä tahansa muuta Euroopan maata, niin siellä yleensä pidetään kiinni siitä, että vuodepotilas on epäonnistunut hoitotulos, sanoo professori Erkki Vauramo Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutista (Sotera).
Vuodelepo oli yleisesti hyväksytty hoitomuoto 1960-luvun lopulle saakka. Muualla Pohjoismaissa ryhdyttiin 70-luvulta lähtien purkamaan pitkäaikaissairaaloita ja vanhainkoteja. Vanhuksille ryhdyttiin rakentamaan omatoimisuuden mahdollistavia palvelutaloja. Suomi ei seurannut kehitystä, vaan jämähti vuodeosastokeskeiseen hoitotapaan.
– Niiltä ajoilta jäi myös tällainen kunnalliskodin sairasosaston pieni tila, tällainen koppiajattelu. Tästä seurauksena on se, että vanhusten ainoa mahdollisuus laitoksessa on maata, Vauramo huomauttaa.
Pienet tilat ja viimeistä sijaa täynnä olevat vuoteet ovat arkea erityisesti terveyskeskussairaaloiden vuodeosastoilla.
– Kun olin Helsingin vanhusneuvoston jäsenenä, kävimme laitoksessa, jossa oli toisella vuodeosastolla 8 ja toisella 13 nojatuolia. Kun vuodeosasto on siis 30 hengen suuruinen, niin Helsingissä on pakko maata kaksikolmasosaa ajasta sen takia, ettei ole tilaa istua kunnolla, Vauramo kuvailee.
Moni pärjäisi omatoimisesti
Osa vuoteessa makuutettavista vanhuksista pärjäisi todellisuudessa varsin omatoimisesti.
– Esimerkiksi henkilökunta on arvioinut, että 20 000 terveyskeskussairaansijasta 4 000 on sellaista, joissa olevat vanhukset selviäisivät tällä hetkellä paremmin kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa, Vauramo kertoo.
Oululaisessa Hiirosenkodissa pyritään siihen, että mahdollisuuksien mukaan kaikki pääsisivät sängystä pois. Jos kävely ei vanhukselta enää onnistu, ei kannata luovuttaa.
– Pyritään säilyttämään seuraavaksi kykyä istua ja siirtyä vuoteesta mahdollisimman omatoimisesti pyörätuoliin tai muuhun tuoliin. On tärkeää, että päivittäin nostettaisiin kaikki ylös, jotka suinkin pystyvät istumaan tai liikkumaan, muistuttaa Raija Asikainen.
Myös päättäjät pitäisi ravistella nyt hereille. Erkki Vauramon mukaan Suomen olisi uudistettava vanhustenhuollon rakenne viipymättä. Tällä menolla rahat eivät yksinkertaisesti enää riitä, kun suuret ikäluokat vanhenevat.
– Minä ryhtyisin säästämään kuntien rahaa muuttamalla nopeasti palvelurakennetta. Useimmat vanhukset selviävät sellaisessa ympäristössä, jossa on ryhmäasuntoja tai yhden hengen huoneita. Niissä palvelutaso voidaan pudottaa noin puoleen siitä, mitä terveyskeskusvuodeosastolla on tuntimäärä käytettävissä, Vauramo laskee.
Mitä huonokuntoisempi vanhus, sitä enemmän tarvitaan työntekijöitä auttamaan. Omatoiminen vanhus puolestaan säästää työtunteja ja rahaa. Vanhustenhuollon remontin alkuinvestoinnit maksaisivat itsensä takaisin.
– Moderni palvelurakenne on kolmanneksen tai puolta halvempi kuin vuodeosastokeskeinen järjestelmä. Suuren ikäluokan vanheneminen, hoitaminen ja hoivaaminen ei mene tällä nykyisellä rakenteella. Rakennemuutos on pakko tehdä, Vauramo painottaa.
Asiantuntija: ERKKI VAURAMO, professori, Teknillinen korkeakoulu, Sotera
Toimittaja: SUSANNA EKFORS