Akuutin Arkisto
15.5.2007
Kantasolunsiirrolla takaisin elämään
Lundin yliopistosairaalassa tehdään kantasolunsiirtoja, joissa luovuttajan ja vastaanottajan solut eivät ole tarkalleen samanlaisia.
Solunsiirto on viimeinen keino taistella lapsen syöpäsairautta vastaan. Tähän mennessä elämään on pelastettu neljä lasta.
Solunsiirrolla syöpää vastaan
Kantasolusiirrossa luovuttaja on yleensä toinen sairaan lapsen vanhemmista, tai joku hänen sisaruksistaan. Luovuttajan ja vastaanottajan solut ovat puoliksi identtisiä, jossa juuri piilee mahdollisuus käyttää niitä aseena syöpäsairautta vastaan.
Lundin Yliopistosairaalan ylilääkäri Albert Békássy kertoo menetelmän juuri hyödyntävän solujen erilaisuutta.
– Kun vanhemmista seulotut kantasolut kohtaavat syöpäsolut vastaanottajassa, eli omassa tyttäressä tai pojassa, ne aloittavat immunologisen hyökkäyksen syöpäsoluja vastaan.
Ihmisen kudokset ja solut koostuvat puolittain molemmista vanhemmista. Periaatteessa tämän tyyppinen solunsiirto on mahdoton, mutta tässä yhteydessä se on ainoa vaihtoehto, joka mahdollisesti pelastaa elämään, toteaa Albert Békàssy.
– Tarkoituksena on, että siirretyt kantasolut näkevät potilaan osana itseään, tunnistavat potilaassa olevat syöpäsolut, leukemian, tai mahdollisen muun syöpäsairauden vieraina, ja hyökkäävät niitä vastaan. Menetelmä eroaa siis täysin tavanomaisesta elinsiirrosta.
Tässä yhteydessä törmätään kuitenkin samoihin ongelmiin kuin muussakin elinsiirrossa – vastaanottajan keho hylkii kehoon tuotuja vieraita soluja. Sen estämiseksi kantasolut erotellaan luovuttajan verestä magneettien avulla. Lundin yliopistosairaalassa on laite, joka erottelee kantasolut muista soluista magneettien avulla.
Kokeiluluonteista toimintaa
Lundin veripalvelussa on seulottu kantasoluja pian kahden vuoden ajan. Viime vuodesta alkaen kantasoluja on siirretty seitsemään vaikeasti sairaaseen lapsipotilaaseen, joista neljä on elossa ja terveitä.
Muissa tapauksissa lapsi on menehtynyt komplikaatioihin, tai syöpä on kantasolusiirrosta huolimatta uusiutunut. Seuranta-ajat ovat luonnollisestikin edelleen kovin lyhyitä, sillä syöpää on näillä keinoin Lundin yliopistosairaalassa vasta runsaan vuoden ajan. Albert Békássy luonnehtiikin hoitomuotoa edelleen kokeelliseksi.
– Pyrkimyksenä on luonnollisestikin parantaa, mutta emme uskalla luvata, että näin varmasti tapahtuu. Meidän täytyy vielä testata tätä useammilla potilailla, ja seuranta-aikojen on oltava tämänhetkistä pidempiä, jotta voimme olla tuloksista varmoja.
Lundin yliopistosairaalassa uskotaan, että tulevaisuudessa voitaisiin vuosittain tehdä viitisenkymmentä kantasolusiirtoa.
Asiantuntija: ALBERT BÉKÁSSY, ylilääkäri, Lundin Yliopistosairaala
Toimittaja: MAIJA UNKURI