Akuutin Arkisto
16.10.2007
HOITAJIEN TILANNE
Kätilö Terttu Koivistolla on takanaan pitkä ura. Vaikka Koivisto jää pian eläkkeelle, hän on hoitajien palkkataistelussa mukana täysin palkein. Aikaisemmista lakoista tulee mieleen ikäviä muistoja.
– Olen ollut kolmessa lakossa aikaisemmin, ja kaikissa niissä annettiin periksi. Tulos oli plus miinus nolla. Olen niin kollegiaalinen, että olen kyllä mukana, vaikka tämä ei enää minua sillä tavalla koske, Koivisto vakuuttaa.
Viimeksi hoitajat lakkoilivat kehnoin tuloksin vuonna 1995. Nyt kehiin on otettu järeämmät aseet. Varoitus joukkoirtisanoutumisista suojelutyövelvoitteen välttämiseksi on saanut hoitajien kentällä laajan kannatuksen. Koiviston mukaan myös hoitajien asenne on tällä kertaa vahvempi takavuosiin verrattuna.
– Ero on suuri. Nyt olemme todella päättäväisiä, ihan tosissaan. Kyllä nyt on semmoinen paikka, että hoitajat eivät anna periksi. Olen ihan vakuuttunut siitä.
IRTISANOUTUMISILLA VAKAVAT VAIKUTUKSET
Joukkoirtisanoutumisilla uhkaaminen on herättänyt hoitajissa ristiriitaisia tunteita. Sairaanhoitaja Susanna Himanen pelkää erityisesti potilaiden puolesta. Jo yhdenkin sairaanhoitajan sairastuminen kesken normaalin työpäivän johtaa potilaan hoidon kannalta hankaliin tilanteisiin.
– Hyvin monesti käy niin, että joku sairastuu vuorosta eikä tilalle saada ihmistä. Se on todella suuri ongelma, ja esimerkiksi aamuvuorosta se kaatuu sitten iltavuoroon. Potilaan hoidon kannalta olisi ensisijaisen tärkeää, että ne määräykset toteutetaan ajallansa, Himanen korostaa.
Sisätautien osaston valvontahuoneen potilaita ei saa jättää yksin hetkeksikään. Himanen ei usko ostopalveluiden riittävän.
– Potilaan jatkuva seuranta ja tarkkailu on hyvin intensiivistä. Potilaat tulevat meille monesti esimerkiksi teho-osastolta tai päivystyksestä. Täällä on esimerkiksi sydämen vajaatoimintapotilaita ja sydäninfarktipotilaitakin. Tämä on erittäin tiivistä seurantaa, Himanen kuvailee.
"TYÖTÄ ALIARVIOIDAAN"
Moni hoitaja miettikin viime hetkeen saakka, laittaako nimeään joukkoirtisanoutumishalukkuutta kartoittavaan listaan. Hoitajan kutsumus vaatii huolehtimaan potilaista, mutta samalla mitta on tullut täyteen siitä, ettei ihmisen hoitamista lasketa rahan arvoiseksi.
– Koska meillä pitää olla kollegiaalinen tuki rinta rinnan ja meidän pitää tukea toinen toisiamme, niin kyllä mennään sitten niin kuin se on se joukon tahto, Himanen sanoo.
Hän vertaa sairaanhoitajan työn vaativuutta sellaisiin aloihin, joissa seurataan ja valvotaan koneiden toimintaa.
– Tällainen vertailu on tietysti epäeettistä, mutta kun esimerkiksi paperialalla tulee ongelma, niin painetaan nappia ja ongelma hoituu. Kun ihmisen kohdalla tulee ongelma, täytyy tietää tasan tarkkaan, miten toimia laadukkaasti ja oikein. Ei ole nappia, josta painaa, jotta häiriö korjautuisi.
Kätilö Terttu Koivisto puolestaan muistuttaa, että jonain päivänä pienistä vauvoistakin kasvaa veronmaksajia.
– Me emme ole tehdas, joka tuottaa riihikuivaa rahaa. Me tuotamme hyvinvointia ja terveyttä. Synnytyssalissa autetaan maailmaan uusia veronmaksajia.
Koiviston mukaan moraalikysymyksillä ampuminen ei nyt kannata.
– Tämäpä se on juuri, että aina on vedottu lakossa sairaanhoitajien moraaliin. On kysytty, että kuinka te voitte jättää potilaat hoitamatta. Silloin kun me sanomme itsemme irti, on vastuu sen jälkeen päättäjillä, Koivisto huomauttaa.
Toimittaja: SUSANNA EKFORS