Akuutin Arkisto
17.4.2007
Tarvitsemmeko naistenneuvolaa?
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) tutkijat haluaisivat korvata nykyiset äitiysneuvolat naistenneuvoloilla. Niissä nainen saisi tukea myös muissa naisen elämään liittyvissä asioissa kuin raskauksissa. Ajatus naistenneuvoloista on saanut Suomessa ristiriitaisen vastaanoton. Ruotsissa naistenneuvolamalli on ollut käytössä jo vuosikymmeniä.
Pohjois-Ruotsissa Kalixin kaupungissa naisten oma neuvola sijaitsee terveyskeskuksen yhteydessä. Lenita Barsk on tullut tutun kätilön vastaanotolle. Perhe saa pian toisen lapsensa.
– Kaikki on sujunut hienosti. Menossa on viikko 33 ja synnytys alkaa lähestyä, Barsk kertoo.
Kätilövetoinen naistenneuvola
Ruotsalaisessa naistenneuvolassa asiakkaita hoitaa kätilö, jonka vastuulla ovat kaikki naisen elämänkaareen liittyvät seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiat. Raskaudenseurannan lisäksi kätilöt huolehtivat muun muassa perhesuunnittelusta, ehkäisyneuvonnasta, nuorten seksuaalikasvatuksesta ja naisten vaihdevuosista.
– Tyypillinen potilas tulee tänne alle 15 vuoden iässä ja hakeutuu vastaanotolle siihen asti, kun sukupuolihormonit lopettavat toiminnan eli meillä Ruotsissa heitä sanotaan fertilikauden potilaiksi, kertoo kätilö Raija Bergström.
Voisiko käydä niin, että mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä? Meillä Suomessakin keskustelu naistenneuvoloista on käynyt viime aikoina vilkkaana. Stakesin tutkijat ehdottivat katsauksessaan nykyisten äitiysneuvoloiden korvaamista kätilövetoisilla naistenneuvoloilla. Suomen terveydenhoitajaliiton mielestä ehdotus vähättelee äitiysneuvoloissamme työskentelevien terveydenhoitajien ammattitaitoa.
Terveydenhoitajat vastustavat, kätilöt kannattavat
Terveydenhoitajaliiton mukaan terveydenhoitajien koulutus pätevöittää työskentelemään myös kaikilla seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueilla. Terveydenhoitajien mielestä pitäisi kehittää pikemminkin hyvinvointineuvolamallia, jossa huolehditaan koko perheestä raskauden alusta lapsen kouluikään.
Suomen Kätilöliitto puolestaan kannattaa naistenneuvolamallia. Liiton mielestä terveydenhoitaja ei voi hoitaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä asioita yhtä laadukkaasti kuin spesialisti eli kätilö. Naistenneuvola toisi liiton mielestä myös säästöjä, kun turhat lähetteet sairaaloihin vähenisivät kätilöiden ammattitaidon ansiosta.
Kalixin naistenneuvolassa Suomen terveydenhoitajapainotteinen äitiysneuvola herättää ihmetystä.
– Jos ajatellaan esimerkiksi että naisella on muitakin tarpeita kun raskauden aikana – ehkäisyneuvonta ja kaikki muu – niin sitten ei voidakaan tulla enää samalle terveydenhoitajalle vaan täytyy hakeutua muualle. Se tuntuu kovin hajanaiselta, Bergström pohtii.
Kalixin naistenneuvola ei ole saanut asiakaspalautteista soraääniä.
– Mielestäni tämä toimii todella hyvin. Tuntuu hyvältä, että saa vain tulla ajatuksineen ja kysymyksineen varmistamaan, että kaikki on hyvin, Lenita Barsk kehuu.
Kehitettävää riittää
Suomen äitiysneuvoloista kätilöt ovat katoamassa eläköitymisen vuoksi. Stakesin katsauksen mukaan äitiysneuvoloissamme ei näin olleen ole enää tarpeeksi alan erikoisosaamista. Ruotsissa kätilövetoinen naistenneuvola käynnistettiin jo 1950-luvulla. Mallista ei ole haluttu luopua, mutta kehittämisideoita on tullut lisää.
– Se mitä kätilöt täällä Ruotsissa nykyään haluavat, on enemmän yhteistyötä kunnan sosiaalitoimiston ja lastenneuvolan kanssa. Myös kuraattoreja halutaan tälle asemalle, että se olisi koko perheen paikka, Bergström kertoo.
Kätilövastaanotolla selviää, että Lenita Barskin vauvalla kaikki on hyvin. Lenita tulee kätilönsä luokse myös synnytyksen jälkeen.
- On tapana tulla kontrollikäynnille muutaman viikon päästä synnytyksestä tarkistamaan, että kaikki on hyvin sekä laittamaan ehkäisy kuntoon.
Lisätietoja Stakesin tutkijoiden ehdotuksesta: http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/13a.htm
Toimittaja: SUSANNA EKFORS