Akuutin Arkisto
17.4.2007
Vauvan lehmänmaitoallergia
Reilun puolen vuoden ikäinen Anni-Sofia Saikkala on saanut juuri diagnoosin. Hänellä on todettu lehmänmaitoallergia. Epäily allergiasta heräsi, kun Anni-Sofia oireili monella tavalla.
– Ensin neuvolassa epäiltiin, kun Anni-Sofialla on atooppinen iho, että olisiko maitoallergia. Me itse epäilimme sen takia, kun hänellä on hirveän levottomia yöt ja ihan pienestä lähtien on itkenyt yhdeksästä yhteentoista illalla ja sitten kolmesta kuukaudesta eteenpäin, kun rupesi saamaan lisämaitoa, itki ihan tuonne kahteen asti yöllä ja semmoisia kipukohtauksia oli, listaa äiti Minna Saikkala.
Aminohappomaito on viimeisin vaihtoehto
Anni-Sofialla lehmänmaidonkorvikkeiden testaus etenee tyypilliseen tapaan vaiheittain. Alle puolivuotiaana hän ehti jo kokeilla hydrolysoitua maitoa, jossa maitoproteiinit on pilkottu pieneksi. Nyt, yli puolivuotiaana, Anni-Sofia voi jo kokeilla, sopisiko hänelle makoisampi soijamaito.
– Ensisijaisesti valtaosalle tällainen hydrolisoitu maito käy, ja puolivuotta vanhemmille lapsille myös soijamaito on ihan hyvänmakuinen vaihtoehto. Mutta jos sitten näiden maitojen aikana näyttää siltä että ne eivät sovi jostain syystä - niin kuin suunnilleen viidellä prosentilla on – niin heille aminohappomaidot tulee kokeiltavaksi seuraavassa vaiheessa, sanoo lasten ja nuorten klinikan erikoislääkäri Teija Dunder Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Aminohappopohjainen maito jää siis viimeiseksi vaihtoehdoksi, jos tavanomaiset korvikkeet eivät sovi. Aminohappomaidossa valkuaisaine on pilkottu pienempääkin pienemmäksi rakennusaineeksi, aminohapoksi. Mikäli perhe joutuu turvautumaan aminohappomaitoon, on luvassa kallis lasku. Soijamaitoon verrattuna aminohappomaidon hinta on jopa parikymmenkertainen.
– Jos ajatellaan, että soijamaito sopisi lapselle, niin tämän päivän hintojen mukaan, jos laskee litrahintana sitä, se maksaa vähän reilu pari euroa litra, kun taas aminohappovalmisteessa liikutaan jo lähemmäs 40 euron litrahinnassa, vahvistaa vakuutusalueen ylilääkäri Jorma Kiuttu Kelan Pohjois-Suomen aluekeskuksesta.
Korvausperusteet kiristyneet
Aminohappovalmisteesta saa toki Kelalta korvausta, mutta korvauksen hakeminen on nyt aiempaa työläämpää. Tämän vuoden helmikuun alusta Kela on soveltanut päätöstä, jonka mukaan aminohappomaidosta saa korvauksen vain, jos yliherkkyys tavanomaisille korvikkeille on diagnosoitu. Mikä tahansa lausunto ei kuitenkaan kelpaa.
– Silloin kun Kelassa ratkaistaan tätä lehmänmaitoallergian erityiskorvausoikeutta niin edellytetään että lausunnot ja diagnoosit on tehty lastentautien sairaanhoidon yksikössä tai vastaavissa olosuhteissa eli halutaan päätöstä tehtäessä olla täysin varmoja siitä, että kyseessä on lehmänmaitoallergia tai sitten se, ettei siedä näitä tavanomaisia lehmänmaitokorvikkeita, Kiuttu tarkentaa.
Diagnoosin odotus koituu sekin lisätaakaksi vanhempien kukkarolle. Esimerkiksi puolivuotiaan maidontarve on noin puoli litraa vuorokaudessa. Näin ollen aminohappomaitoon saattaa huveta jopa 20 euroa päivässä. Ennen diagnoosia ostetusta aminohappomaidosta Kela ei anna korvausta takautuvasti. Diagnoosin saaminen saattaa joillakin paikkakunnilla kestää viikkojakin, mutta yleensä tutkimukset saadaan järjestettyä suhteellisen nopeasti.
– Varmaan tällaisia paikkakuntakohtaisia eroja saattaa olla, kuinka nopeasti tutkimukset saadaan järjestettyä, mutta yleensä altistuksen aikana se on enimmillään viisi päivää. Aminohapon testaamiseen kuluu puolestaan muutama päivä, joten kyllähän sen lausunnon saa saman tien tehtyä, ja se lähetetään sitten Kelalle, sanoo Dunder käytännöistä.
Käypä hoito -suositus taustalla
Tarkkaa diagnoosia ei vaadita kiusallaan, vaikka se allergian väsyttämässä perheessä voi siltä tuntuakin. Taustalla on nimittäin erikoislääkäreiden vuonna 2004 tekemä valtakunnallinen Käypä hoito -suositus. Sen mukaan aminohappovalmisteiden käyttöä tulisi tuntuvasti vähentää. Kela perustaa päätöksensä Käypä hoito -suositukseen. Aminohappomaidon kalliin hinnan vuoksi taustalla vaikuttavat myös taloudelliset syyt.
– Ottaen huomioon yhteyskunnalle aiheutuvan kustannuksen, niin se on miljoonan euron kysymys. Myös lapsen edun mukaista olisi, että se valmiste, jolla he tulisivat toimeen, olisi se oikea valmiste, Kiuttu toteaa.
Lääkäreiden Käypä hoito -suosituksen mukaan vain kaksi prosenttia lehmänmaitoallergisista lapsista tarvitsee todellisuudessa aminohappomaitoa, nyt käyttöprosentti on paljon suurempi. Aminohappomaidon käytön rajoittamisella pyritään siihen, ettei aminohappovalmistetta käytettäisi turhaan. Allergian hoitaminen hakuammunnalla ei ole lapsen edun mukaista.
– Näitä asioita on tutkittu hyvin paljon Suomessakin. Asiat ovat tavallaan selvinneet, ja se kohderyhmä kuka tarvitsee mitäkin, on selkiytynyt. Eli se on ihan niin kuin muussakin lääketieteessä, että ajan kuluessa kun sitä informaatiota kertyy, niin sitten tavallaan osataan kohdentaa niitä lääkityksiä ja hoitoja, Dunder painottaa.
Äitikin maidottomalla dieetillä
Anni-Sofia on saanut puolivuotiaaksi myös äidinmaitoa, joka olisi tietenkin vauvalle se kaikkein ihanteellisin vaihtoehto. Anni-Sofian oireiden vuoksi äiti on kuitenkin joutunut itse olemaan maidottomalla dieetillä, mikä saattaa ajan oloon tuntua raskaalta. Saikkalan perheessä onkin päädytty ratkaisuun, jossa Anni-Sofiaa testailee nyt soijamaitoa ja äidinmaidosta luovutaan pikkuhiljaa.
– Lisämaitona annetaan nyt soijamaitoa. Minä imetän vieläkin, mutta toisaalta haluisin lopetella imetystä, kun Anni-Sofia on nyt puolivuotta ja voisin itsekin lopettaa sen maidottoman dieetin. Pikkuhiljaa lopetellaan ja jospa saataisiin sitä kautta niitä öitäkin rauhoittumaan, kertoo Minna Saikkala.
Asiantuntijat:
TEIJA DUNDER, erikoislääkäri, lasten ja nuorten klinikka, Oys
JORMA KIUTTU, vakuutusalueen ylilääkäri, Kelan Pohjois-Suomen aluekeskus
Toimittaja: SUSANNA EKFORS