Akuutin Arkisto
17.4.2007
Terveyttä mahlasta!
Jumalten juoma, elämän eliksiiri. Koivusta keväisin saatavaa mahlaa on kautta aikojen pidetty varsinaisena terveysjuomana.
Kalevalassa mahla mainitaan viileänä energiajuomana ja entisaikaan hyvä mahlakoivu oli omistajansa aarre, jolla saattoi jopa olla nimi. Mahlaa ovat aikojen saatossa nauttineet niin kaskenpolttajat, paimenet kuin muutkin metsässä kävijät.
Mahlan käytöllä on pitkät perinteet Pohjoismaiden lisäksi myös Venäjällä, Kanadassa, Japanissa ja Koreassa. Mahlankeruussa on syytä muistaa muutamat perusasiat.
– Mahlankeruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan siihen täytyy olla maanomistajan lupa. On myös hyvä tarkistaa, että paikka on puhdas, eikä lähistöllä ole valtateitä, tehtaita tai kaatopaikkoja. Mahla on sitä vettä, joka sieltä maasta tulee ja siihen liukenee kaikki aineet ympäristöstä, muistuttaa biologi Elina Palojärvi.
Kymmeniä litroja vuorokaudessa
Kun koivun ympärille sulaa pälvi, mahlan valutuksen voi aloittaa. Mahlakausi jatkuu kolmesta viiteen viikkoa - siihen saakka, kunnes koivunsilmut puhkeavat. Mahlaa voi kerätä koivuista, joiden läpimitta on yli 20 senttiä.
– Erityisen tärkeää on muistaa, että mahlan valutuksessa pitää olla puhtaat välineet. Puukolla kannattaa vuolla paksumpaa kuorta koivun pinnasta pois ennen kuin aloitta reiän poraamisen. Tämä vähentää mahlaan sekoittuvan purun määrää. Reikä kannattaa porata hieman yläviistoon, jotta mahla valuu alaspäin eikä se jää seisomaan paikalleen. Reikään laitetaan puhdas letku ja työnnetään se noin sentin syvyyteen, ei aivan reiän loppuun asti. Letkun toinen pää työnnetään ämpärin kannessa olevaan reikään, ohjeistaa Palojärvi.
Mahla on suurimmaksi osaksi vettä, mutta lisäksi se sisältää erilaisia sokereita, happoja, kivennäisaineita ja c-vitamiinia. Samasta reiästä voi valuttaa mahlaa koko mahlakauden ajan. Parhaimmillaan sato voi olla kymmeniä litroja vuorokaudessa.
– Koivusta voi valuttaa mahlaa monta vuotta. Niin kauan, kun koivu vaan on elinvoimainen ja antaa sitä mahlaa, siinä ei ole rajoitteita. Sitten seuraavana vuonna kun poraa reiän, se kannattaa porata eri kohtaan ja eri linjaan edellisvuotisen reiän kanssa, kertoo Palojärvi.
Kevätväsymyksen hoitoon
Perinteisesti mahlaa on nautittu kevätväsymyksen torjumiseksi. Kansanlääkinnässä mahlalla on hoidettu myös keripukkia ja luuvaloa. Sitä on käytetty myös lääkkeeksi matoja vastaan.
Nykypäivänä mahlaa käyttävät oireiden lievittämiseen muun muassa MS-tautia tai reumaa sairastavat. Tieteellinen näyttö kuitenkin puuttuu vielä. Parasta mahlassa on sen luonnonmukainen maku.
– Siinä on semmoinen lievä, kevyt, makeahko, pikkuisen hapahko maku. Voisin kuvitella, että kuivukin hieman maistuu, kuvailee Palojärvi.
Mahla on herkästi pilaantuvaa, joten se täytyy säilyttää kylmässä ja nauttia vuorokauden sisällä valuttamisesta. Mahla säilyy pitempään pastöroituna ja ylimääräisen mahlan voi myös pakastaa.
Asiantuntija: ELINA PALOJÄRVI, biologi, Oulu
Toimittaja: TITTA LAHTINEN