Akuutin Arkisto
20.2.2007
Vastasyntyneen varhaisheijasteet
Vaikka vauva on syntyessään pieni ja avuton, hän osaa jo paljon. Vauvalla on syntyessään joukko automaattisia refleksejä eli varhaisheijasteita. Varhaisheijasteet ovat ei-tahdonalaisia toimintoja, jotka auttavat meitä selviytymään.
Kun vastasyntyneen käteen antaa sormensa, hän tarttuu siihen lujasti. Tämä tarttuminen on yksi vauvan varhaisheijasteista. Muita ovat askellusheijaste, ryömimisheijaste, Moron heijaste ja epäsymmetrinen niskaheijaste. Myös syömiseen liittyy automaattisia refleksejä kuten imeminen, hamuaminen ja nieleminen. Vauvan varhaisheijasteet kehittyvät kohdussa jo varhain.
– Ultraäänellä nähdään, että sikiö imee peukaloa eli imemisrefleksi on siellä olemassa jo hyvinkin varhain, jo siitä lähtien kun sormet on kehittyneet. Ihan pienimmillä ja ennenaikaisilla vauvoilla saadaan refleksit esille, kertoo ylilääkäri Outi Tammela.
Muilla nisäkkäillä pysyviä
Varhaisheijasteet ovat jäänteitä ihmisen varhaisista vaiheista ja ne auttavat meitä selviytymään. Eläinkunnassa nisäkkäillä on samat heijasteet.
– Muilla nisäkkäillä kuten koirilla tai apinoilla nämä heijasteet jää pysyviksi eivätkä sammu niin kuin ihmisellä. Koiralla esimerkiksi epäsymmetrinen niskaheijaste näkyy, kun koira liikkuu. Koiran liikkuessa pää kääntyy aina sille puolelle mille raajat ojentuu.
Hermoston kehityksen tutkimista
Varhaisheijasteiden tutkiminen kuuluu imeväisikäisten perustarkastuksiin aina lääkärin ja terveydenhoitajan tarkastuksissa. Niiden avulla arvioidaan hermoston kehittymistä.
– Heijasteet ovat todellakin ei-tahdonalaisia. Ne kertovat siitä hermoston kehityksen vaiheesta jolloin aivokuori ei ole vielä kypsynyt. Sitten myöhemmin, kun aivokuori kypsyy, noin kolmen kuukauden iässä ja siitä eteenpäin, alkaa tulla tahdonalainen liikkuminen.
– Nämä varhaisheijasteet tulevat aivorungon tasolta. Sitten kun isot aivot ottavat hallinnan ja aivokuori kypsyy, niin sen jälkeen alemmalta tasolta heijasteet sammuu.
Refleksikävely ja -ryömiminen
Jokainen vanhempi muistaa oman vauvansa ensimmäisen kävelyn synnytyslaitoksella.
– Tämä kävely on refleksikävelyä, joka ei vielä kerro yhtään siitä kun lähtee jaloilla oikeasti kävelemään noin vuoden päästä. Ryömimisliike on myös ei-tahdonalainen refleksi, ja varsinainen ryöminen ja konttaaminen on ihan eri asia.
Epäsymmetrinen niskaheijaste näkyy, kun vauvan päätä käännetään sivulle. Silloin katseen puoleiset käsi ja jalka ojentuvat ja vastakkaiset koukistuvat.
Moron heijaste saadaan esiin niin, että lapsen päätä nopeasti päästetään kääntymään taakse päin. Silloin tulee säikähtäminen eli vauvalla kädet levähtää sivulle.
– Tämä sama Moron voi tulla voimakkaasta äänestä ja vauva voi samalla tavalla säikähtää ja tehdä sen Moron, ilman että sitä päätä käännetäänkään.
Vauva ei aina näytä taitojaan
Useimmiten jo ensimmäisessä lääkärintarkastuksessa heijasteet saadaan näkyviin. Heijasteiden puuttuminen kokonaan on erittäin harvinaista ja silloin on kysymys vaikeasta keskushermoston vammasta tai epämuodostumasta. Sen sijaan joskus heijaste saattaa puuttua synnytystrauman vuoksi.
– Tavallisimpia poikkeavuuksia heijasteissa on esimerkiksi, että toiselta puolelta puuttuu Moron heijaste. Siltä puolelta, jolta se puuttuu, on todennäköisesti vioittunut olkahermopunos. Tällainen joskus aina tapahtuu, kun vauvan hartioita autetaan ulos synnytyksen yhteydessä.
– Toisaalta voi joku yksittäinen refleksi puuttua vain siksi, että vauva ei ole sillä päällä, että näyttää kaikki taitonsa. Eikä silloin tarvitse tietenkään huolestua, Tammela kertoo.
Varhaisheijasteiden seuranta jatkuu neuvolassa. Jos joku heijaste jää pysyväksi liian pitkään, se voi olla merkki poikkeavuudesta lapsen neurologisessa kehityksessä.
Sammuminen tärkeää
Heijasteiden sammuminen on siis yhtä tärkeää kuin niiden kehittyminen. Se on edellytys aivojen kehittymiselle niin että tahdonalaiset toiminnot voivat tulla tilalle.
– Moron heijaste alkaa sammua siinä noin 3 kuukauden iässä. Se saadaan vielä esille mutta ei yhtä täydellisenä kuin vastasyntyneelle. Vastaavasti sormilla tarttumisheijaste sammuu suurin piirtein samoihin aikoihin. Mutta varpailla tarttumisheijaste voi tulla paljon myöhemminkin esille.
Asiantuntijat:
OUTI TAMMELA, neonatologian dosentti, osaston ylilääkäri, Tays
MERJA KOPONEN, terveydenhoitaja, Tampereen kaupunki
Toimittaja: HELENA COLLIN