Akuutin Arkisto
20.2.2007
Kahvinjuonnilla myönteisiä terveysvaikutuksia
Suomalaiset ovat tunnetusti kahvihullua kansaa, ja me juomme eniten kahvia maailmassa. Kahvi onkin suomalaisten mieluisimpia nautintoaineita.
Miehet juovat keskimäärin 4,4 kuppia ja naiset 3,1 kuppia kahvia päivässä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kahvilla on monia myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Tästä huolimatta moni pitää kahvia edelleenkin epäterveellisenä juomana.
Helsinkiläiseen kahvilaan siskonsa kanssa kahvikupilliselle poikennut Sanna Hassisen mielestä kahvi on, yksinkertaisesti, hyvää.
– Minä itse asiassa tykkään, että kahvin juo ihan kahvina. En laita maitoa joukkoon, tai sitten espresso on hyvää näin kahvilassa kun käy, se on semmoinen extra, Sanna Hassinen selittää.
Kahvi ei ole epäterveellistä kohtuullisesti juotuna. Kahvin piristävä vaikutus on tunnettu läpi koko kahvinkäytön historian. Kofeiini lisää vireyttä ja valppautta, se parantaa keskittymiskykyä sekä vaikuttaa myönteisesti mielialaan.
Kahvipavusta kuppiin
Kahvilla on pitkä matka pavusta suomalaisten kuppiin. Kahvia viljellään yli 60 maassa eri puolilla maapalloa. Raakakahvi kuljetetaan konteissa Suomeen. Kahvipaahtimolla kahvi paahdetaan, jolloin vihreät raakapavut muuttuvat ruskeiksi ja niiden aromi sekä väri kehittyvät.
– Koko tässä kahviprosessissa se oikeastaan kiteytyy tähän meidän kahvilaboratorioon, joka on meidän, tämän paahtimon, sydän. Täällä arvioidaan sopivat kahvilaadut ja maistellaan ne moneen kertaan. Sitten kun kahvipaketti putkahtaa sieltä tuotantolinjalta niin vielä viimeisen kerran varmistetaan, että siitä tuli se tuttu kahvi jota me suomalaiset nautitaan, selvittää viestintäpäällikkö Leena Miettinen Pauligilta.
Tutkitusti terveellistä
Viime vuonna julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan kahvin juonti saattaa vähentää Alzheimerin taudin riskiä ja viivyttää siihen sairastumista. Kofeiini estää haitallisen beta-amyloidi valkuaisaineen kertymisen Alzheimer potilaan aivoihin. Myös kahvin sisältämä magnesium suojaa taudilta. Kahvinjuojilla Alzheimerin tautiin liittyvä muistin heikkeneminen hidastuu.
Ruotsalaiset ovat puolestaan tutkineet kahvin vaikutuksia toiseen vanhuusiän sairauteen, Parkinsonin tautiin. Kofeiini vähentää Parkinsonin taudin oireita ja hidastaa taudin etenemistä suojaamalla aivojen hermosoluja.
Suomalaistutkimuksen mukaan kahvi vähentää myös riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen. Kahvin sisältämällä klorogeenihapolla on myönteinen vaikutus verensokeritasoon.
Sydänterveyden kannalta suodatinkahvi on parasta, kahvin epäterveelliset diterpeenit kun jäävät suodattimeen. Säännöllisen pannukahvin juonnin on tutkittu nostavan veren kolesterolitasoa. Suomalaiset ovat lähes täysin vaihtaneet pannukahvin suodatinkahviin. Tämä on vaikuttanut kolesterolitason ja sydäntautikuolleisuuden merkittävään laskuun viimeisen 30 vuoden aikana.
Kohtuullisesti kahvia
Terveet henkilöt voivat hyvillä mielin nauttia 4–5 kupillista kahvia päivässä.
– Minä aloitin juomaan kahvia silloin kun luin ylioppilaskirjoituksiin. En aluksi tykännyt kahvin mausta mutta join jotta pysyisin hereillä ja jaksaisin lukea paremmin, kertoo Sanna Hassinen
– Minä aloitin kahvinjuonnin ensimmäisessä kesätyössä 13-vuotiaana kun oli kahvitauot. Siinä tuli muiden kanssa harrastettua kahvinjuontia ja siihen jäi kiinni, muistelee Marjo Navarro.
Kahvi sisältää merkittäviä määriä kofeiinia, magnesiumia ja klorogeenihappoa. Se on juuri kahvin sisältämien useiden eri aineiden samanaikainen vaikutus jonka uskotaan olevan suotuisa terveyden kannalta.
Kofeiini voi kofeiiniherkillä ihmisillä aiheuttaa sydämen tykytystä ja vapinaa. Ja jos kahvi närästää voi maidon lisääminen auttaa tai vaihtaminen eri kahvilaatuun. Perinteisen suomalaisen vaaleapaahtoisen kahvin sijasta voi kokeilla vaikka tummapaahtoista kahvia.
– Kahvihan on tunnetusti tämän sosiaalisen elämän kannalta Suomessa tosi tärkeä tekijä. Kyllä se, että sinä olet ihmisten kanssa yhdessä, kerrot kivoja juttuja ja jaat murheitasi, niin kyllähän se ihan yleisesti terveyttä piristää. Tämä puoli siinä kahvissa on varmasti se paras puoli, toteaa viestintäpäällikkö Leena Miettinen Pauligilta.
Asiantuntijat:
KIRSTI PARKKINEN, elintarvikeaineiden lehtori, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu
KARLA KOULLIAS, kehityspäällikkö, Oy Gustav Paulig Ab.
Toimittaja: KARITA LEHIKOINEN–STEDT
Lähde: http://www.kahvi.net