Akuutin Arkisto
22.5.2007
Taitotesteillä löytyy oikea liikuntalaji
Liikunta on tervettä. Mutta liikkumiseen houkuttelu on usein epätervettä – syyllistävääkin. Varsinkaan aikuisiällä ei sohvaperunaa innosta raju kuntotesti veren maku suussa. Nykyisen terveysliikuntasuosituksen yksi keskeinen pyrkimys onkin liikunnan aloittamisen kynnyksen alentaminen.
Yksi hyvä keino liikuntaa motivoimiseksi on UKK-instituutissa kehitteillä oleva taitotestistö. Sen avulla jokainen löytää itsestään piilevät kykynsä ja juuri näitä osa-alueita voi jatkossa kehittää.
Testit voi tehdä vaikka kotona
Terveydenhuollon maisteri Marjo Rinne on kehitellyt väitöskirjaansa varten erityisen taitotestipatteriston. Se koostuu liikehallintakyvyn viidestä peruskyvystä. Niitä ovat tasapaino, reaktio- ja liikenopeus, rytmi-koordinaatio, suuntautumiskyky ja kinesteettinen erottelukyky eli tarkkuus.
Marjo Rinteen mukaan testeistä hyötyvät ainakin keski-ikäiset, vähän liikuntaa harrastavat aikuiset miehet ja naiset.
– He voisivat vähän joskus kokeilla, että mistä sitä intoa löytyisi ja jos joskus on kokemuksia liikunnasta, niin voi löytyä muistikuvia, että haa, joskus harrastin palloilua, että täältähän tämä vielä löytyy, edelleen on taito tallella. Minusta se on aika tärkeä asia, että löytää itsestään vahvuuksia ja hyviä puolia.
Testit voi jokainen tehdä vaikka kotonaan. Kaikkiaan testejä on yhdeksän. Koehenkilöt Miikka Luodes ja Joonas Pärssinen testattiin neljällä perustestillä. Ensimmäisessä testissä pojilta tutkittiin kehon ketteryyttä erityisellä kasijuoksulla.
– Testissä otetaan liikeaikaa, mitataan ketteryyttä erityisesti, mutta tässä tulee esiin myös suuntautumiskyky. Osaako jarruttaa, osaako kiihdyttää, osaako tehdä käännöksiä ja pysyykö keho hallinnassa. Jääkiekko on yksi hyvä esimerkki lajeista, joihin soveltuvuutta tästä näkee. Ja tietysti kaikki juoksu- ja nopeuslajit ovat sellaisia, sanoo Marjo Rinne.
Sujuuko tanssi?
Toisessa testissä mitattiin Joonaksen ja Miikan rytmi- ja koordinaatiokykyä. Se tulee esiin testissä, jossa testattavat marssivat ensin hitaammalla rytmillä, metronomin tikityksen tahdissa, joka lyö 92 lyöntiä minuutissa.
Noin minuutin jälkeen testattava ottaa mukaan käsien läpsytyksen. Sama toistetaan rytmillä 138 lyöntiä minuutissa. Tämän testin voi tehdä myös musiikin tahdissa. Tärkeää on, että musiikin tahti on tasajakoinen, esimerkiksi kaksi neljäsosaa tai neljä neljäsosaa.
– Tässä tulee esiin onko kykyjä musiikin mukaan tehtäviin lajeihin, kuten tanssiin tai vaikkapa jazzbalettiin. Myös laskettelu ja ratsastus sekä uinti ja koripallo ovat aika rytmisiä lajeja, kertoo Rinne.
Kolmanneksi pojilta testattiin kinesteettinen erottelukyky eli kansanomaisemmin tarkkuus. Se tuli esiin palloheittotestissä, jossa heitetään palloa 20 kertaa parin metrin korkeudelle ja parin metrin etäisyydeltä seinään mahdollisimman nopeaan tahtiin.
– Tässä mitataan erityisesti käsi-silmäkoordinaatiota, mutta myös tämmöistä heittotekniikkaa. Että osuuko palloon yleensä, jos aikoo harrastaa esimerkiksi lentopallo, koripalloa tai käsipalloa, selvittää Rinne.
Tasapaino testiin
Lopuksi pojat laitettiin pojat suoralle viivalle eli heiltä katsottiin tasapaino. Se sujui kantavarvaskävelyn merkeissä, ensin eteenpäin, sitten taaksepäin – mahdollisimman nopeasti.
– Ainakin jääkiekko on yks sellainen laji, missä pitää osata mennä takaperin hyvin. Sählyt, erilaiset pallopelit ovat joka tapauksessa näitä ja tanssi, toteaa Rinne.
Rinteen mukaan liikehallintakyvyt kehittyvät nuoruudessa kun niitä harjoitetaan niin ne paranevat entisestään.
– Mutta useimmiten sitten 25–30 ikävuoden jälkeen liikunnan harrastus hiipuu ja eikä niitä taitoja harjoiteta. Siksi on ihan hyvä joskus palautella mieliin eri lajeja, sanoo Rinne.
Asiantuntija: MARJO RINNE, tutkija, UKK-instituutti