Akuutin Arkisto
23.10.2007
Toimeentulotuen alikäyttö laajaa
Toimeentulotukea saa kuukausittain 116 000 kotitaloutta, mutta tarvitsijoita on huomattavasti enemmän. Arviolta 360 000 kotitaloutta jää kuukaudessa ilman toimeentulotukea, joka heille kuuluisi.
Arvioita tuen alikäytöstä on tehnyt professori Susan Kuivalainen Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Laskelmat perustuvat vuonna 2005 kerättyyn Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen -kyselyaineistoon.
– Sosiaaliturvan huijarit pääsevät helposti otsikoihin, vaikka tutkimukset osoittavat, että toimeentulotuen alikäyttö on laajempaa kuin sen väärinkäyttö, Kuivalainen vertailee.
Toimeentulotuen ja muiden tulonsiirtojen alikäyttöä on tutkittu Suomessa vähän. Kuivalaisen laskelmat ovat kuitenkin samansuuntaisia kuin samaa asiaa koskevat kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset. Maailmalla alikäyttöä on tutkittu enemmän, joskin empiiristen tutkimusten määrä on pieni.
Kuivalainen on tutkinut alikäyttöä sekä kansalaisten subjektiivisen kokemuksen että laskennallisen oikeuden perusteella:
– Kaikkiaan viisi prosenttia vastaajista luulee olevansa oikeutettu toimeentulotukeen, mutta haluaa silti tulla toimeen omillaan. Toimeentulotuen alikäyttäjiä olisi tällä tavalla laskettuna lähes kaksi kertaa niin paljon kuin varsinaisia tuen saajia.
Kuivalaisen mukaan myös laskennallinen tarkastelu osoittaa, että toimeentulotuen alikäyttö on laajaa. Laskennallisesti toimeentulotukeen olisi oikeutettuja noin viisi prosenttia vastaajista. Aineistosta on poistettu toimeentulotukea saavat kotitaloudet, tulonsa ilmoittamatta jättäneet taloudet, opiskelijat ja muu - mikä? -statuksen omaavat tapaukset. Mikäli opiskelijat olisi otettu mukaan, alikäyttö olisi vieläkin laajempaa.
Syitä on monia
Tuen käyttöä vähentävät riittämättömät tiedot tuen saantiehdoista ja myöntämiskäytännöistä, pelko yhteiskunnan elätiksi leimautumisesta sekä hakemukseen tarvittavien tositteiden määrä.
– Hakuprosessi on monimutkainen ja vaatii melkoista paperisotaa. Tuen määrä koetaankin liian pieneksi suhteessa nähtyyn vaivaan tai tehtyyn työhön.
Yksi syy alikäyttöön on toimeentulotuen huono maine; ihmiset pelkäävät tulla leimatuiksi yhteiskunnan eläteiksi. Kuivalaisen mukaan moni pienituloinen haluaa mieluummin sinnitellä omillaan kuin hakeutua sosiaalitoimen asiakkaaksi.
– Toimeentulon saajia olisi enemmän erityisesti pienillä paikkakunnilla. Lähiyhteisön kontrolli koetaan kuitenkin niin voimakkaaksi, ettei tukea kehdata hakea.
Kuivalaisen mukaan alikäyttö kertoo sosiaaliturvajärjestelmän tehottomuudesta; järjestelmä ei pysty saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita.
Yhden luukun mallia on kokeiltu
Kymmenen vuotta sitten 34 kuntaa oli mukana kokeilussa, jossa KELA hoiti toimeentulotuen perusosan maksatuksen. Harkinnanvaraista toimeentulotukea piti silloinkin hakea erikseen sosiaalivirastosta.
Kokeilu onnistui yli odotusten: maksut maksettiin ajallaan, jonot purkautuivat, asiakkaiden juoksuttaminen luukulta toiselle loppui ja sosiaalityöntekijät pääsivät tekemään varsinaista työtään.
"Yhden luukun" -periaatteesta ei kuitenkaan tullut pysyvää käytäntöä. Uudistus kaatui valtionvarainministeriön vastustukseen.
Kuivalaisen mukaan "yhden luukun" -periaate toimi muun muassa siksi, että KELAn kautta ihmiset kehtasivat hakea heille kuuluvia etuuksia. Toimeentulotuen alikäyttöä voitaisiin vähentää myös kelpoisuusehtoja yksinkertaistamalla ja yhdenmukaistamalla.
– Kansalaiset eivät tiedä oikeuksistaan, koska säädökset ovat vaikeaselkoisia. Yksinkertainen keino kohentaa tilannetta olisikin selkeä tiedotus.
Suomen sosiaaliturvaa ollaan paraikaa uudistamassa. Järjestelmää on määrä yksinkertaistaa ja perusturvan vähimmäistasoa korottaa. Miten lupaavalta kuulostavan uudistuksen lopulta käy, se jää nähtäväksi. Uudessa hallitusohjelmassa nimittäin lukee, että sosiaaliturvan on ennen kaikkea kannustettava työhön. Voi siis käydä niin, että korotusten sijasta perusturvaa lasketaan - ihan vain varmuuden vuoksi.
Toimittaja: ULLA SAIKKONEN