Akuutin Arkisto
23.10.2007
Suolahuonehoidosta helpotusta, mutta ei parannusta astmaan
Keski- ja Itä-Euroopasta tuttuja suolahuonehoitoloita on noussut Suomen kartalle vinhaa vauhtia. Hoito perustuu alun perin havainnolle suolakaivosten myönteisestä vaikutuksesta hengityselimiin. Lääketieteellisin kriteerein tutkittua tietoa hoidon vaikutuksista on vielä niukasti. Se mitä tiedetään, on rohkaisevaa. Suolahuonehoito auttaa tiettyjä astmapotilaita, mutta kuitenkin vain lääkehoidon tukena.
Allergia- ja Astmaliiton Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin suolahuonehoitotutkimuksen julkistetut tulokset kertovat, että varsinaista astmatulehdusta suolahuonehoito ei poista, mutta keuhkoputkien yliärtyvyyttä se silti rauhoittaa ja voi käytännössä helpottaa esimerkiksi astmapotilaan yöunia. Itse suolahuonehoitolat kaipaavat yhtenäisiä laatukriteereitä.
Suolahuonehoitojen taustalla on havainto suolakaivosten myönteisestä vaikutuksesta hengityselimiin. Potilaat kokevat hoidon myönteisenä. Länsimaista lääketieteellistä ja kansainvälisesti julkaistua tutkimustietoa on saatu vasta nyt Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin teettämästä tutkimuksesta.
– Kun Suomeen alkoi suolahuoneita tulla, oltiin heti ensimmäisten kanssa tutkimusprojektissa. On haettu sitä tietoa, että onko siitä oikeasti hyötyä astmaan ja pystyisikö se antamaan lisähyötyä astmapotilaille, mikä voitaisiin jopa lääketieteellisesti osoittaa. Lähtökohta on se, että monet astmapotilaat kyllä kokevat, että siitä on heille hyötyä, LT ylilääkäri Jouni Hedman, keuhkosairauksien vastuuyksiköstä Etelä-Karjalan keskussairaalasta kertoo.
Kriittinen lähtökohta tutkimukselle
Suolahuonehoito liikkuu valkoisesta väristään huolimatta harmaalla alueella, lääketieteen ja vaihtoehtohoitojen välimaastossa:
– Jos lähdetään ongelmista, niin ne lähtee siitä, että onko hoito nyt loppujen lopuksi oikeata hoitoa, onko se näyttöön perustuvaa millään tavoin? Ovatko hoidot sellaisia, ettei niistä olisi haittaa jollakin tavoin tai jostain uskomuksista eli voiko se johtaa siihen, että joku oikea hoito jätetään pois ja potilaan vointi siitä huononisi.
Tuoreet tutkimustulokset osoittivat kuitenkin, että suolahuonehoidosta on myös todellista etua joillekin astmapotilaille.
– Ensimmäinen tuloshan oli aika mielenkiintoinen, Hedman kertoo.
Positiivisia tuloksia saatiin tietyllä ryhmällä astmapotilaita, joilla on henkeen vedettävä kortisoni, mutta, jotka kuitenkin ovat oireisia. Heillä oli mitattavissa oleva keuhkoputkien yliärtyvyys, tätä yliärtyvyyttä pystyttiin suolahuonehoidolla vähentämään.
– Mikä on aika kova ja hyvä tulos kyllä, Hedman tulkitsee.
Seija Tirkkonen sairastaa rasitusastmaa. Oireita pahentavat esimerkiksi katupöly, voimakkaat tuoksut, rasitus tai vaikka jännitystilanne.
– Tulee sellainen olo, että apua mä en saa henkeä. Tokihan minulla on myös koko ajan lääkitys päällä sellainen, että otan aina tarvittaessa lääkkeen.
Seija Tirkkonen kokeili viime keväänä suolahuonehoitoa. Ensimmäisten hoitokertojen jälkeen tuli uupumus.
– Oikeastaan minua väsytti ihan hirveästi. Olisin nukkunut koko ajan, koko yön ja päivän. Sitä ennen olin hirveän huonosti nukkunut, koska se oli sellaista yskänköhöä, että se häiritsee nukkumista todella paljon. Noin kolmannen hoitokerran jälkeen minä sitten huomasin, että hei en valvokaan enää öitä. Se on kyllä tosiaan auttanut minulle.
Suolahuonehoito kestää 40 minuuttia kerrallaan. Hoidon aikana huoneilmaan puhalletaan ohutta suolapölyä, joka hengitysilman mukana kulkee hengitysteihin.
– Minulla oli sen ensimmäisen viiden kerran jälkeen tosi ihana olo, oli kevyt hengittää en muista milloin olisi ollut niin hyvä hengittää. Oli niin kuin tosi kevyt olo, ihan kuin olis uudet keuhkot, Tirkkonen nauraa
Ei vaihtoehto, mutta tukihoito
Tuoreet tutkimustulokset kertovat, että suolahoito ei ole vaihtoehtoinen hoito astmalle. Se ei poista itse astmatulehdusta, vaikka voikin vähentää keuhkoputkien yliärtyvyyttä. Tutkijalääkäri pistää jäitä hattuun:
– Kaikille astmapotilaille siitä ei ole hyötyä, sen uskaltaa varmasti sanoa. Tuskin tulevaisuudessakaan sitä tullaan hyvässä tasapainossa oleville astmapotilaille suosittelemaan. että kyllä se varmaan on sitten, että pitäisi olla oireita ja vähän epätasapainossa oleva tilanne lääkityksestä huolimatta niin silloin siitä voisi olla hyötyä.
Toinen suolahuonehoitoihin liittyvä ongelma on siinä, että hoitomuotoa ei ole vielä standardoitu:
– Mehän ollaan yritetty tässä tutkimuksessa vakioida niitä suolahuoneolosuhteita ja sehän on tärkeätä. Henkilökohtaisesti on vähän vaikea ymmärtää sitä, että voidaan antaa suolaa sen mukaan miltä tuntuis, että suolaa suolaa ja jopa niin että enemmän suolaa aina parempi ja sehän ei voi millään tapaa olla järkevää eikä edes turvallista.
Suolahuonehoidossa tarvittaisiin jatkossa laatukriteerit sekä suolahoitohuoneille että henkilöstölle.
– Eli se pitäisi tehdä juuri niin kuin me on tehty, että on haettu tietyt pitoisuudet, suolahuoneessa tietty annos ja se pitäisi potilaan myös pystyä tietämään, kun hän menee suolahuoneeseen, että hän saa annoksen, joka olisi hyödyllinen eikä ainakaan haitallinen.
Turun Suolahuonehoitolassa hoito on pyritty vakioimaan Allergia- ja ympäristöinstituutin tutkimusta vastaavaksi.
– Toivoisin, että ihmiset ottaisivat tämän omaksi hoitomuodokseen. Tämä ei paranna mitään tautia. 11:43 tämä on tukihoitomuoto. Täällä vain istutaan ja nautitaan, ja silti tämä on hyvä hoitomuoto, erikoissairaanhoitaja Merja Harjunpää Turun Suolahuonehoitolasta kertoo.
Seija Tirkkoselle syksy merkitsee taas uutta hoitojaksoa.
– Tietenkin olisi ihan kiva, jos sen saisi vähän halvemmalla tarkoitan, että jonkun kela-korvauksen tai tällaisen, mutta näin ollen kyllä sitä itsekin yrittää maksaa, kun tietää, että siitä on apua.
Astman paras hoito ovat siis edelleen tehokkaat astmalääkkeet, joiden ansiosta astmapotilaat voivat nykyään elää turvallista elämää. Suolahuonehoito voi toimia täydentävänä hoitona.
Toimittaja: SINI SILVÀN