Akuutin Arkisto
24.4.2007
Lapsilla turhia ruoka-ainerajoituksia?
Lasten ruoka-allergiat ovat yleinen monioireinen sairaus. Lasten ruoka-allergia voi olla hyvin vaikea, oireeton, lievästä sairaudesta vaikeaan ruoka-allergiaan jossa on jopa henkeä uhkaavia muotoja.
Nyt on havahduttu siihen, että lasten kohdalla on myös paljon turhia allergiaepäilyjä ja ruoka-aineita vältellään turhaan. Allergiatietokeskuksen mukaan jopa 90 prosenttia lasten ruoka-ainerajoituksista on turhia
– Tutkitun tiedon perusteella jopa 30 prosenttia vanhemmista epäilee lapsillaan ruoka-aineallergiaa kahden vuoden ikään mennessä. Kun tehdään kunnollisia selvityksiä ja tutkimuksia kuten on Suomessakin tehty, todellisten ruoka-allergioiden määrä on noin 5-8 prosenttia, lasten allergologian erikoislääkäri Erkka Valovirta, Suomen Terveystalosta kertoo.
Ihottuma herättää epäilyt
Esimerkiksi ihottuma saa helposti allergiaepäilyt heräämään. Osassa tapauksista ihon rasvaaminen kuntoon olisi dieettikokeiluja parempi ratkaisu.
– Esimerkiksi atooppisessa ihottumassa monet vanhemmat helposti ajattelee, että se on ruokien aiheuttamaa ja itse asiassa tiedetään, että atooppinen ihottuma ei ole suinkaan sama kuin ruoka-allergia. Noin 40 prosentilla atooppisessa ihottumassa ruoka-allergialla on merkitystä, sanoo Valovirta.
Ruoka-allergioita epäillään usein turhaan - mutta toisaalta todellinen ruoka-allergia on otettava erittäin vakavasti. Keskustelu turhista allergiaepäilyistä on herättänyt huolta allergiaperheissä.
– Perheille on tullut sellainen pelko, että heidän ruoka-aine allergioita alettaisiin vähättelemään ja ruoka-ainerajoituksia pidettäisiin turhina, vaikka heidän kohdallaan ei ole mistään turhasta kyse. Toisaalta tästä on herännyt sellaista hyvää keskustelua siitä, milloin ruoka-ainerajoitukset ovat todella tarpeellisia, toiminnanjohtaja Marju Toivanen Lounais-Suomen Allergia- ja astmayhdistyksestä kertoo.
Juustopalan takia sairaalaan
Kolmivuotiaalle Valtteri Leppäsalolle ruoka-ainerajoitukset ovat elintärkeitä.
Väärä ruoka voi aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaktisen reaktion.
Esimerkiksi maitoa Valtteri ei siedä lainkaan.
Päivät sujuvat turvallisesti turkulaisessa allergiapäiväkoti Sinisiivessä. Myös perhe elää Valtterin, heikoimman lenkin edellytyksillä. Edes lattialle ei saa tipahtaa vääränlaista ruuanmurua.
– Olemme kokemuksesta joutuneet juustopalan takia lähtemään sitten sairaalaan, että se on sitten tosi herkkä tilanne, jos hän saa jotain muuta sinne suuhun. Jos lähdemme ulos syömään, niin sinne ei lähdetä sitten muuta kuin omin eväin, että tiedämme ihan varmasti mitä hän syö, Valtterin äiti Piia Leppäsalo kertoo.
Kun Valtteri on saanut suuhunsa väärää ruokaa, oireet alkavat silmien punoituksella, turpoamisella ja nenän vuotamisella. Pian anafylaktinen reaktio alkaa kuitenkin edetä, pahimmillaan poika on ollut veltto ja hengitys on vaikeutunut.
– Hänellä on epipen käytössä ja olemme joutuneet sitä käyttämään että hänellä on se aina mukana se on sellainen niin kuin piikki, rokotuskynä. Se on autoinjektorikynä se tyhjentyy automaattisesti se laitetaan yleensä lihakseen eli mä olen yleensä laittanut hänelle reiteen.
Epipen kynän lääkeavulla saadaan muutama lisäminuutti aikaa, oireet helpottavat hetkeksi – ja sinä aikana on ehdittävä sairaalaan.
– Se aikaikkuna siinä, että huomaa kotonakin, että Valtteri on saanut jotain sopimatonta se on korkeintaan muutamia minuutteja, joten se adrenaliinikynä mikä kotona on, on syytä ottaa heti käyttöön ja siitäkin on vain noin kymmenen minuutin apu. Joka tapauksessa pitää lähteä lääkäriin sitten, että saa lisää adrenaliinia ja muita lääkkeitä, Valtterin isä Juha Leppäsalo kertoo.
Itsehoitoa lieviin allergioihin
Erkka Valovirta korostaa, että erittäin tärkeä asia ruoka-allergiassa varsinkin lapsen kohdalla on, että kaikki ne ihmiset, jotka toimivat sen ruoka-allergisen lapsen kanssa ymmärtävät, mistä on kysymys.
Ympärillä olevien aikuisten tulee tietää, mitä lapsi saa syödä ja miten tilannetta on hoidettava, jos lapsi saa vahingossa väärää ruokaa.
– Vanhemmilta tulee viesti hyvin usein, että tätä lapsen ruoka-aineallergiaa ja ei oteta vakavasti ja monta kertaa niitä jotka ei ota vakavasti ovat sukulaiset ja tuttavat, jotka näkevät terveen hyväkuntoisen lapsen, kun ruokavalio on kunnossa ja heidän on vaikea ymmärtää, mikä tällä lapsella nyt on päällepäin on kaikki hyvin.
– Meidän nimenomaan pitäisi koko tässä allergia-asiassa tunnistamaan ja löytämään ne, joille se on vaarallinen sairaus, se vaikuttaa perheitten elämänlaatuun se vaikuttaa sen koko lapsen elämänlaatuun huomattavan paljon, että me pystyttäisiin tunnistamaan nämä, satsaamaan voimavaroja heille ja opettamaan ihmisiä, joilla on lieviä allergioita elämään niitten kanssa tekemään kokeiluja itse ja hoitamaan niitä lieviä reaktioita, Valovirta painottaa.
Hyvä paranemistaipumus
Lasten ruoka-allergioilla on myös hyvä paranemistaipumus. Joskus ruoka-ainedieettiä pidetään yllä pitempään kuin on välttämätöntä. Useimmissa kunnissa on lähdetty siihen, että päiväkotien ja koulujen allergiadieetit tarkistetaan ainakin kerran vuodessa.
– Monia ruokadieettejä on saatu puretuksi tällä systeemillä. Tietenkään vanhemmat eivät aina ajattele asiaa sillä tavalla, he ovat tyytyväisiä siihen tilanteeseen, on löydetty jokin ruokavalio. Se on myös hyvin haasteellisia vanhemmille tehdä niitä kokeiluja, se saattaa pelottaa. Ei haluta aiheuttaa lapselle oireita. Koitetaan pitää se tilanne hyvänä, kun on hyvä tilanne saavutettu ja sen tavallaan ymmärtää. Mutta toisaalta kun tiedetään, että ruoka-allergialla on hyvin suuri paranemistaipumus, kokeilu kannattaa tehdä.
– Toisilla lapsilla oireet on voimakkaita ne on otettava tosissaan ja mummojen ja sukulaisten täytyy ymmärtää se, että jos vanhemmat kertoo, että lapselle ei murustakaan saa antaa keksiä, niin sitä ei silloin voi antaa, koska ne oireet voi tulla ihan pienestäkin määrästä. Se vaarallisin on tietysti anafylaktinen reaktio, mikä voi tulla ihan pienestä määrästä myös, että kyllä sekin pitää ottaa tosissaan, että jos sen pienen määrän murusen antaminen valvottaa seuraavat viisi yötä perhettä niin sitä pientä murustakaan ei saa antaa, Marju Toivanen kertoo.
– Hyvin tärkeä asia on ymmärtää se, että ruoka-allergian oireet voi olla hyvin lieviä tai ne voi olla hengenvaarallisia, Erkka Valovirta kiteyttää.
– Allergian käypä hoito on oireita aiheuttavan ruuan välttäminen varsinkin kun kyseessä ovat vaikeat oireet, hengenvaaralliset oireet, tämä välttäminen on se lähtökohta. Silloin, jos kysymyksessä on lieväoireinen sairaus, on esitetty kysymyksiä onko todella tarpeen sitä ruoka-ainetta välttää sataprosenttisesti. Tätä asiaa tutkitaan tällä hetkellä paljon ja vähän sellainen tuntuma on, että saattaisi olla niin, että lievässä allergiassa ruuan sataprosenttinen välttäminen ei olisikaan ihan tarpeen. Mutta asia on tutkimusvaiheessa ja tällä hetkellä käypä hoito on oiretta aiheuttavan ruuan välttäminen.
Asiantuntijat:
ERKKA VALOVIRTA, lasten allergologian erikoislääkäri, Suomen Terveystalo
MARJU TOIVANEN, toiminnanjohtaja, Lounais-Suomen Allergia- ja astmayhdistys
Toimittaja: SINI SILVÀN